Oscar v. Shandi SHLA-II YLA1 KRJ-II, 08.06.2009 - 16.05.2014
VIRALLINEN NIMI |
Oscar v. Shandi "Osku" |
KOULUTUSTASO |
|
ROTU |
Shetlanninponi |
» kouluratsastus |
Helppo A |
REKISTERINUMERO |
VH06-017-3587 |
» esteratsastus |
70cm |
SYNTYNYT, KUOLLUT |
08.06.2009 - 16.05.2014 |
» maastoesteet |
50cm |
VÄRI & SUKUPUOLI |
Musta ori |
|
|
SÄKÄKORKEUS |
99 cm |
OMISTAJA |
Ziki VRL-05965 |
PAINOTUSLAJI |
Yleispainotteinen |
KOTITALLI |
Cheval Delamer |
3-VUOTIAS |
21.11.2009 |
KASVATTAJA |
Hawering, Shandi |
Kesäkuun shetlanninponilaatuarvostelu,
SHLA-II, 102,5p [21,5 (28-15) - 23 - 30 - 21 - 1 - 6 = 102,5]
Kesäkuun yleislaatuarvostelu, YLA2, 133p [28 + 34 + 36 + 35 = 133]
Huhtikuun yleislaatuarvostelu,
YLA1, 151p [36 + 42 + 38 + 35 = 151] - AP1
Syyskuun KRJ tilaisuus,
KRJ-II, 93,5p [19 (7+6+6) - 40 - 22 - 4,5 - 8 = 93,5]
Kuvien (c) Ziki
Luonne
Yleensä Osku on melko hurjapäinen, aina menossa ja etsimässä itselleen
vain hankaluuksia. Omistajan kiusaaminen on orin erikoisalaa, ja tuuhean
otsatukan alta voikin nähdä pienet pirun sarvet. Kun on erityisen paljon
saanut ihmisissä ärtymystä aikaan, näkee orin olevan erittäin tyytyväinen
itseensä. Tepastelee kuin olisi koko tallin kuningas, komein ja tietysti täydellisin
ja paras kaikessa. Ei kuitenkaan ole aina helppoa olla tallin ainut hevonen,
joka on alle metrin korkuinen. Yleensä siis hengailee ja aikaansa viettää
vain tallin muiden eläinten kanssa, jotka ovat edes vähän samalla
puhetasolla. Tarhassa ei kuitenkaan anna isojen orien pompottaa itseään, vaan
jos joku alkaa riitaa haastaa, niin Osku kyllä vastaa samalla mitalla. Kaikkien
harmiksi Osku on perinyt isänsä itsepäisen luonteen myös, ja osaa olla erittäin
hankala, kun sille päälle sattuu. Kaikkien onneksi ei kuitenkaan jaksa
kovinkaan usein olla itsepäinen jukuripää, vaan on enemmänkin vain
pirullinen paholainen, joka tuottaa kaikille harmaita hiuksia. Joskus harvoin
kun kiltille päälle kuitenkin sattuu, niin on oikein mukavaa seuraa, eikä
tarvitse jatkuvasti pelätä hirmuponin hyökkäystä.
Hoitaessa Osku ei aina anna hyvää ensivaikutelmaa. Ensin vastaan tulee
luimisteleva ja irvistelevä pieni musta poni, joka yrittää epätoivoisesti
pelastaa heiniään heiniä syöviltä ihmisiltä. Jos kuitenkin lähtee heti
peruuttamaan ja epäröimään, Osku vain innostuu ja alkaa näykkiä. Jos taas
menee karsinaan kuin Osku olisi ilmaa, tämä lopettaa luimistelun. Itse
harjauksen aikana taas yrittää aina keksiä jotain tekemistä, millään kun
ei paikoillaan, kauniisti ja kiltisti voi olla. Usein saakin lähteä etsimään
harjoja karsinan ulkopuolelta käytävältä, karsinasta turpeen alta ja
viereisten hevosten karsinoista. Päätä ei kovinkaan mielellään anna
harjata, mutta ei kuitenkaan olisi vaaraa, että pää kovin korkealle maan
pinnalta nousisi. Mahan alta voi vähän aristaa, luimistella ja näyttää
kauniin valkoisia hampaitaan, mutta ei näykkimään ala. Harjaaminen ei oikein
Oskun juttu ole, eikä koskaan siihen siis ole osannut rentoutua. Mahdollisimman
nopea harjaus vain, niin pikku poni pysyy tyytyväisenä. Nopeaa harjausta ei
kyllä auta se, että toisille harmaiden hiusten tuottamisen lisäksi orin lempi
harrastuksiin kuuluu mutalammikoissa piehtarointi. Varusteet ori antaa laittaa
ihan nätisti, pysyy paikoillaan kun satula menee selkään ja avaa suunsa
kuolaimille. Satulavyön kanssa Osku ei vain koskaan ole sitonut kovinkaan hyvää
ystävyyttä, ja tällöinkin saa aina ihastella orin kauniita hampaita.
Taluttaessa Osku tulee kauniisti perässä niin kauan, kun vastaan ei tule mitään
kiinnostavaa. Eli toisin sanoen, Osku ei tule koskaan kauniisti perässä. Aina
kun vastaan tulee joko tammoja, ämpäreitä joihin työntää pää ruuan
varalta, ihmisiä joita ärsyttää, muovipusseja ja pressuja ja kaikkea
rapisevaa joita säikkyä ja jos mitään näistä ei ole vielä vastaan tullut,
niin viimeistään suuri ruohopelto saa Oskun lopettamaan kauniisti kävelyn.
Talvisin kun ruohopeltoja ei ole, niin on etsittävä mahdollisimman suuria jäätyneitä
kuralätäköitä ja loskakasoja, joihin pamauttaa jalka, ja kuunnella
taluttajan valitusta, kun uudet huippukengät menivät pilalle. No kuitenkin,
jos Osku jotakin kiinnostavaa edessään näkee, niin mikään ei ole orin
esteenä, ettei tämä sinne myös menisi. Muiden hevosten kanssa tulee
kohtalaisen hyvin toimeen, kun vain ei keksi alkaa haastaa riitaa. Yrittää
kyllä alistaa kaikki tahtoonsa, näyttää kuka on paikan pomo, mutta kun
suuret puoliveriorit tulevat viereen seisoskelemaan, Osku katoaa hyvin nopeasti
paikalta. Tätä ei isältään ole perinyt, niin itsepäinen ei sentään ole,
että niitä isoja puoliverioriakin riitaan alkaisi haastaa.
Ratsastaessa Osku ei mikään aloittelijoiden ratsu ole, ei todellakaan. Ensimmäisillä
ratsastuskerroilla testaa ratsastajaansa, hyppii ja pomppii, säikkyy
olemattomia mörköjä nurkissa, pukittelee ja nousee pystyyn. Kun sitten orin
kanssa on jo pari kertaa ratsastanut, saa nähdä orin itsepäisen muodon
ratsastaessa. Ei suostu sitten millään liikkua, mutta jos raipalla tai
kannuksilla alkaa oria eteenpäin kannustaa, saa kiitokseksi valtavan pukin. Jos
tämän itsepäisen vaiheen ohi on myös jo päästy, niin ori on kuin enkeli.
No ei ihan, piru se edelleen on, mutta menee kuitenkin paremmin ja jopa
kuuntelee ratsastajaansa. Oikein hyvällä päällä orin voi saada jopa
kulkemaan muodossa. Oskun askellajit ovat ihan mukavia istua, harjoitusravi ei
mitenkään maailman mukavin kylläkään. Mutta jos siihen tottuu, niin siinä
osaa jo istua, eikä ole enää niin paha. Laukka on mukavan keinuva. Laukkaa ylöspäin,
mutta ei ole kuitenkaan niinkään pyöreä laukka.
Esteillä laukka taas on eteenpäinpyrkivä ja reipas. Ryöstäminen kuuluu Oskun hyppäämiseen, ja on
ihme, jos ei kertaakaan hypätessä ryöstä. Pitää hyppäämisestä paljon,
eikä aristele minkään laisia esteitä. Hyppää kaiken yli vain katsomatta
sen tarkemmin, minkä yli juuri hyppäsi. Vauhtia lähestymisissä riittää,
mutta hidastaa kuitenkin sarjoilla aina sen verran, ettei hyppääminen nyt
aivan liian hankalaksi mene. Usein hypyt ovat kuitenkin turhan huolimattomia,
kun ei hyppykohtaa sen tarkemmin jaksa ajatella, ja jos ratsastaja ei lähestyessä
ole tarkkana, ei sekään onnistu. Ei useinkaan kiellä, vain jos lähestyminen
on todella pahasti epäonnistunut, niin kieltää. Pudotuksia tulee taas
reippaasti, kun hyppyyn jaksaisi koskaan keskittyä. Jos orin saa menemään
kuitenkin kunnolla esteillä, hyvällä lähestymisellä ja sopivalla vauhdilla,
keskittymään kunnolla siihen mitä tekee ilman sähellystä, niin hyppäämisestä
voi tulla jotain, ja voi yrittää aina vain korkeampia esteitä ja vaativampia
ratoja. Tämä on kuitenkin melko harvinaista, sillä silloin Oskun on oltava
todella hyvällä päällä ja tämän saa kunnolla keskittymään hyppäämiseen.
Keskittyminen kun ei Oskun vahvuuksia ole, niin saa vain hyvistä hypyistä
unelmoida ja toivoa, jos seuraavalla kerralla Osku menisi paremmin ja ei
kiukuttelisi niin paljoa.
Koulukiemurat Oskulta onnistuvat silloin, kun tämä
koulutuulella on. Jos ei koulutuulella ole, on turha edes yrittää koulua vääntää
Oskun kanssa. Jos kuitenkin on sattunut niinkin hyvä tuuri, että ori on
koulutuulella, niin ei orilla ole mitään rajoja. Keskittyy täysillä
ratsastajan pyyntöihin, kuuntelee paremmin istuntaa kuin ohjia ja pohkeita ja
kulkee hienosti kaula kaarella muodossa. Parantamisen varaa löytyy kuitenkin
melkoisesti, sillä jälki ei aina ole kauneinta mahdollista, vaikka ori kuinka
yrittäisi. Jos jotain koululiikettä kuitenkin hiotaan liian kauan ja
jumitetaan vain siinä liikkeessä, niin Osku se alkaa hermostua, ja se ei ole
koskaan hyvä juttu, jos Osku hermostuu. Silloin nimittäin alkaa kunnon rodeo
show, pukkilaukkaa ympäri kenttää muutama kierros. Kuten esteilläkin,
koulussa Oskun keskittyminen on ratkaisevassa roolissa miten hyvin suoritus
tulee menemään, mutta kuitenkin aivan yhtä hankala saavuttaa. Maastossa ori
on aina innoissaan, aina menossa ja laukkaamassa, ryöstämässä ja nappaamassa
ruohotuppoja suuhunsa tien pientareelta.
Maastossa täytyy ehdottomasti kuitenkin vain laukata, nelistää ja ryöstää ratsastajalta. Ei ole koskaan
tykännyt kulkea jonossa, ja usein ainakin pelloilla jos jonossa täytyy alkaa
ravata tai laukata, niin lähtee ohittelemaan toisia. Yksin maastoillessa siis
parhaimmillaan, kun eihän niin lyhytaskelista voi laittaa ensimmäiseksi
jonossa. Ensimmäisellä maastoreissulla saattaa myös alkaa testailla
ratsastajaa, ja pariin otteeseen saa löytää itsensä ojan pohjasta. Maastossa
ei sentään juokse karkuun, vaan odottaa rauhassa, että ratsastaja pääsee
selkään, ja tiputtaa tämän jälleen. Maastoesteillä Osku on huomattavasti
keskittyneempi kuin rataesteillä. Maastoesteet kuin eivät aina periksi anna,
ja silloinhan jalkoihin saattaisi sattua. Vauhtia kyllä riittää edelleen,
mutta maastossa sen saa entistä huonommin hallintaan. Kannattaa siis vain ottaa
harjasta kiinni ja yrittää mukailla mukana hypyissä, suussa repiminen kun
vain innostaa Oskua menemään entistäkin lujempaa.
Ajaessa Osku on ehkä parhaimmillaan. Silloin saa orin kuuntelemaan parhaiten,
keskittymään nopeinten ja ei kiukuttele yhtä paljoa kuin muulloin.
Tarkkaavaisuus ei Oskun vahvimpia puolia ole, mutta kestävyys sen sijaan on.
Koulukokeessa Osku on melko keskittynyt myös, mutta ei jaksaisi aina keskittyä
tarpeeksi, että olisi edes kaunista katseltavaa. Yhdistetyt ovat kuitenkin
eniten orin alaa, kun ei mitään erityisen hyvin tarvitse osata, kaikkea vain vähän
niin pärjää. Tai näin Osku itse ajattelee, omistaja ei aina välttämättä
ole aivan samaa mieltä… Ajaessa ihan Osku liikkuu reippaasti eteenpäin
korvat söpösti eteenpäin, ja yrittää tällä tavalla saada vastaan
tulevilta jotain nameja. Söpö-pikku-poni-taktiikka ei aina kylläkään
onnistu, mutta se ei Oskua haittaa. Ääniapuja tykkää kuunnella enemmän kuin
tuntea raipan takamuksessaan. Ellei sitten ohjastaja halua kokea pukkilaukkaa myös
kärryistä, niin raipan käyttöä kannattaa rajoittaa. Raviponin lahjoja
Oskulla voisi olla, jos tämä ei aina nostaisi laukkaa heti reippaasta ravista.
Laukkakisoissa voisi pärjätä, jos saisi käyttää kärryjä. Osku ainakin
tykkäisi, tosin ori vetää omia laukkakisoja pelloilla maastossa, eikä
ohjastajan mielipiteellä siinä vaiheessa ole mitään virkaa. Ensimmäisen
kerran kun Oskun kanssa kärryjen taakse menee, niin voi ori silloinkin testata.
Jos kuitenkin pysyy ihan kotialueella, ei Oskun kanssa pitäisi ajaessa ongelmia
tulla. Maastoon ei kuitenkaan ensimmäisillä kerroilla kannata mennä, sillä
jopa ajaessa saa löytää itsensä ojan pohjasta. Kukaan ei kuitenkaan oikein
tiedä, miten Osku sitten loppujen lopuksi edes ihmisen saa sieltä kärryistäkin
pois.
Kisoissa ori käyttäytyy kohtalaisen hyvin. Taluttaessa ei edelleenkään
parhaiten perässä köpöttele, mutta ei sentään taluttajaa perässään
rupea raahaamaan. Temputkin jäävät vähemmälle, kun ympärillä on niin
paljon katseltavaa ja ihmeteltävää. Tammoille on edelleen höristävä kyllä
ja vähän steppailtava. Lämmittelyissä Osku ei temppuile kuten normaalisti
ratsastaessa, vaan käyttäytyy jopa kohtalaisen hyvin. Jos lämmittelyssä on
esteitä mukana, voi vauhtia kyllä olla mukana reippaasti, oli ori kuinka
kilttinä tahansa. Helpompi saada kuuntelemaan ja keskittymään kuin kotikentällä,
eikä ponia edes samaksi uskoisi aluksi. Koulukisojen lämmittelyt voisivat mennä
paremmin, mutta ei sentään kannuksia keksi alkaa kiukutella, tai vetää oma
rodeoshow’taan. Itse kisaradalla sitten käyttäytyy milloin milloinkin,
useimmiten kuitenkin ihan hyvin. Estekisoissa Osku hillitsee jo paremmin
vauhtiaan, keskittyy hyppyihin ja jälki ihan kauniin näköistä myös.
Keskittymistä siis löytyy, ja jos ratsastaja vielä pysyy hyvin vauhdissa
mukana ja mukautuu hyppyihin, niin sijoittuminen on taattua. Koulukisoissakin
keskittyy ratsastajan pyyntöihin hyvin, eikä tarvitse edes toivoa erityisen
hyvää päivää. Jos radan vierellä jotain erityisen pelottavia kukkaruukkuja
on, niitä täytyy tietenkin ensin säikkyä. Heinäpaaleille sen sijaan voi
kesken kaiken mennä ruokailemaan, jos nälkä pääsee yllättämään.
Valjakkokisoissa ei keskity mihinkään muuhun kuin suoritukseen, mahdollisimman
hyvään sellaiseen tietenkin. Samoja ongelmia voi ilmetä kuin kotonakin, joten
suoritus ei aina ihan täysin hyvä ole. Kisoissa ei siis todellakaan ole sama
pikkuinen pirullinen poni kuin kotonaan, mutta kun kotiin päästään, tulee
oikea Osku esiin jälleen.
Sukutaulu
Huom! Jos sivu ei toimi, avaa sivu uuteen välilehteen! Jos sivu ei edelleenkään toimi, on se oikeasti kadonnut.
Jälkeläiset
20.04.2011 - t. Kiiran Loviisa - Cecam Nougat London - Ansku
28.11.2011 - t. Snuff v. Moons - Moons Teardrop - misery.
14.04.2013 - t. Wyat Snow White - Snowflake v. Moons - Snusmumriken
Kilpailut
ERJ:n alaiset kilpailut:
Sijoituksia: 35
27.08.2009 -
Kutsu - ERJ - 60 cm -
2/15
27.08.2009 -
Kutsu - ERJ - 70 cm -
1/14
28.08.2009 -
Kutsu - ERJ - 70 cm -
3/14
30.08.2009 -
Kutsu - ERJ - 70 cm -
2/14
01.09.2009 -
Kutsu - ERJ - 70 cm -
2/14
03.09.2009 -
Kutsu - ERJ - 70 cm -
1/14
07.10.2010 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
7/60
28.10.2010 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
2/48
29.10.2010 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
6/48
12.01.2011 -
Kutsu - ERJ - 60 cm -
2/40
13.01.2011 -
Kutsu - ERJ - 60 cm -
4/40
13.01.2011 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
7/50
14.01.2011 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
1/50
16.01.2011 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
2/50
19.01.2011 -
Kutsu - ERJ - 60 cm -
6/40
28.01.2011 -
Kutsu - ERJ - 60 cm -
5/40
07.03.2011 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
5/40
26.04.2011 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
1/50
27.04.2011 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
5/50
19.06.2011 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
3/30
20.06.2011 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
5/30
21.06.2011 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
4/30
09.07.2011 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
6/40
28.07.2011 -
Kutsu - ERJ - 40 cm -
4/40
20.08.2011 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
2/6
04.03.2012 -
Kutsu - ERJ - 60 cm -
5/40
06.03.2012 -
Kutsu - ERJ - 60 cm -
1/40
07.03.2012 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
5/40
29.02.2012 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
4/56
21.06.2012 -
Kutsu - ERJ - 60 cm -
4/44
07.08.2012 -
Kutsu - ERJ - 60 cm -
4/30
08.08.2012 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
5/30
09.08.2012 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
3/40
11.08.2012 -
Kutsu - ERJ - 60 cm -
2/30
12.08.2012 -
Kutsu - ERJ - 50 cm -
6/40
KRJ:n alaiset kilpailut:
Sijoituksia: 79
23.06.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
1/16
27.06.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
1/13
27.06.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
3/16
29.06.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
1/16
30.06.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
2/16
27.08.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
1/13
30.08.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
4/18
31.08.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
1/13
31.08.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
4/18
01.09.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
4/13
01.09.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
3/54
02.09.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
2/13
02.09.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
2/18
01.09.2009 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
4/65
26.08.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
1/50
28.08.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
5/50
28.08.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
2/90
30.08.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
2/47
31.08.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
10/100
31.08.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
8/100
03.09.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
1/57
04.09.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
2/63
05.09.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
1/60
20.10.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
4/50
21.10.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
5/30
23.10.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
1/28
23.10.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
5/60
28.10.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
3/60
28.10.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
6/50
29.10.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
3/50
29.10.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
5/30
31.10.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
6/50
01.11.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
1/50
02.11.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
2/50
03.11.2010 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
5/50
12.01.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
3/50
14.01.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
3/50
14.01.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
6/50
15.01.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
1/50
16.01.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
1/50
28.02.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
7/100
08.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
5/40
09.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
4/40
09.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
6/40
13.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
6/50
14.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
1/26
15.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
2/26
15.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
3/59
15.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
1/50
15.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
2/30
15.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
7/50
16.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
4/50
17.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
5/60
17.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
2/50
18.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
6/40
18.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
1/50
20.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
5/50
20.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
4/40
21.03.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
4/50
01.05.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
5/100
03.05.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
4/100
13.05.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
6/50
17.06.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
3/30
17.06.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
3/30
19.06.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
3/30
27.06.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
3/50
28.06.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
7/50
02.07.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
7/50
04.07.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
7/50
13.07.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
7/50
27.07.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
4/100
01.08.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
3/100
06.09.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
1/40
08.09.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
5/40
16.09.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
2/40
17.09.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo C -
1/40
12.12.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
6/40
15.12.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
1/40
16.12.2011 -
Kutsu - KRJ - Helppo B -
1/40
Muut jaoksen alaiset kilpailut:
Sijoituksia: 8
10.03.2011 -
Kutsu - KERJ - Aloittelijaluokka -
3/17
11.03.2011 -
Kutsu - KERJ - Aloittelijaluokka -
4/17
19.03.2011 -
Kutsu - KERJ - Aloittelijaluokka -
3/30
20.03.2011 -
Kutsu - KERJ - Aloittelijaluokka -
4/30
22.03.2011 -
Kutsu - KERJ - Aloittelijaluokka -
3/30
26.04.2011 -
Kutsu - KERJ - Aloittelijaluokka -
2/19
27.04.2011 -
Kutsu - KERJ - Aloittelijaluokka -
3/19
28.04.2011 -
Kutsu - KERJ - Aloittelijaluokka -
4/16
NJ:n alaiset kilpailut:
10.04.2011 -
Kutsu - Shetlanninponiorit - tuom. Maria A. -
4/10 (KUMA, JS, LKV4)
30.04.2011 -
Kutsu - Shetlanninponiorit - tuom. Anette N. -
2/7 (irtoSERT, JS, LKV4)
Päiväkirjamerkinnät
05.08.2009
Tänään oltiin orin kanssa maastossa rauhallisella maastolenkillä kävellen, ja jotenkin kummasti rauhallinen maastolenkkimme päätyi maastoesteradalle. Ensin lämmittelimme laukkaamalla läheisellä ruohopellolla, jonka jälkeen lähdimme radalle. Esteet olivat 30-50 cm korkeita, ja Osku nautti jokaisesta hetkestä. Eri juttu oli selässä, kun piti henkensä kaupalla vain pitää kiinni ja yrittää samalla ohjata, kun Osku vain laukkasi esteeltä toiselle. Pidättämisestä ei olisi mitään hyötyä, ori vain saisi enemmän vauhtia siitä. Menimme radan vain kerran, ja tämän jälkeen sitten ravailimme vähän vielä maastossa ympäriinsä, nyt se rauhallinen maastolenkkimme vasta alkoi. Lopulta kävelimme tallille, jossa pääsi laitumelle kavereitaan kiusaamaan.
25.08.2009
Sisätiloissa oleminen ei ole tehnyt Oskulle yhtään hyvää. Osku kun tuli kesken laidunkauden, joten on saanut olla ulkona yötä päivää. Neljä päivää sitten hevoset sitten otettiin sisälle yöiden tullessa yhä kylmemmiksi (puoliveriset kun niin herkkänahkaisia ovat...), ja nyt on Osku päättänyt laittaa painat remonttiin. Seinät ovat jo ihan rei'illä, ruokakippo on nykyään Oskun purulelu ja karsina on ihan myllätty. Tarhassa sitten laukkailee vain ympäriinsä ja nauttii vapaudestaan, illalla kukaan ei halua mennä hakemaan tätä takaisin sisälle yöksi... Noh, orin kanssa ollaan kuitenkin kisoissa ihan hyvin pärjätty, sijoituksia on pikkuhiljaa alkanut tulla koulu- sekä estekisoista. Valjakkoa aletaan orin kanssa myös jossain vaiheessa harrastaa, kun ori ymmärtää, ettei aina voi vain juosta täysillä kun kärryt ovat takana.
12.04.2010
Ori ei olekaan päässyt pitkään aikaan minun kanssa työskentelemään! Otinkin orin tarhasta hieman ihmetellen miten tässä on näin päässyt käymään. Nopeasti harjailin pojan ja laitoin tälle varusteet päälle, ja kun ori oli tarpeekseen saanut irvisteltyä satulavyön kiristyksen vuoksi, olimme valmiit menemään kentälle. Itse nappasin päälleni vielä turvaliivin, kypärän että esteraipan - tänään Osku pääsisi hyppäämään! Estemenestys onkin ollut huomattavan paljon vähäisempää kuin koulumenestys, jota olen aina ihmetellyt. Ehkä tänään sitten selviäisi syy, miksi näin on ollut. Kentälle päästyämme olin jo ehtinyt pohtia myös orin ratsastajan vaihdoista aina orin tarhakavereiden ruokailutottumuksiin saakka, joten keskityin jälleen kunnolla Oskuun. Nousin selkään, ja sain jälleen pitkästä aikaa muistutuksen millainen Osku onkin miehiään.
Takajalat osoittivat kohti maata, ja kun olin vielä keräilemässä ohjia käsiin, Osku oli päässyt laukkaamaan puoli kenttää. Pukkilaukka olikin heti ensimmäinen mitä pääsin kokemaan. Ehkä tämä onkin se syy, miksi Oskun ratsastus on siirtynyt aina kauemmas ja kauemmas. Saatuani ohjat käsiin otin kunnon pidätteen ja istuin tiiviisti satulaan myös istunnalla pidättäen. Ori hämmästyi sen verran paljon, että hidasti hetkessä käyntiin. Hämmästystä jatkui ilmeisesti jonkin aikaa, nimittäin ori jatkoi tämän jälkeen rauhallisesti kävelyä ja pärski. Ehkä ori tarvitsi vain jonkun näyttämään, että tämä tällainen pelleily saa nyt riittää. Otettuani ohjat käsiin Osku oli jo siirtymässä takaisin laukkaan, mutta kuitenkin rauhoittelujen kautta sain orin haltuun ja kulkemaan hyvin. Ravin kanssa minulla meni kuitenkin hetki totutella, nimittäin paatuneena puoliveri-ihmisenä shetlanninponin ravi oli melkoinen kulttuurishokki.
Jatkoimme työskentelyä ravissa, ja tässä vaiheessa kentän laidalle olikin jo kerääntynyt muutamat tallitytöt. Kehotinkin heitä laittamaan esille muutamat esteet, ainakin alkuun vain puomeja ja käskystäni näitä sitten tulee nostaa. Osku tajusi heti, että tämä pääsee hyppäämään. Ori ottikin heti pari innokkaampaa laukka-askelta, mutta rauhoittelin tämän kuitenkin takaisin raviin, ja lopulta käyntiin. Kävelimme ensin pitkin ohjin, kunnes aloin työstämään orin käyntiä jotta tämä keskittyisi minuun, eikä kovaa vauhtia valmistuviin esteisiin. Ori heilutteli hieman päätään sen merkiksi, että haluaa jo mennä, mutta malttoi kuitenkin jatkaa käynnissä. Jatkoimme menoa vielä jonkin aikaa, kunnes ori oli oikeasti muodossa ja liikkui pyöreästi. Ravissa jatkui sama homma, ja Osku oli yllättävän hyvin mukana ja kuunteli minua. Ylpeänä pojasta annoin vielä hetken kävellä pitkin ohjin, ennen kuin otin ohjat käsiin, nostin ravin ja suuntasimme kohti puomeja.
Tulos oli sellainen, mitä olin kuvitellutkin. Juuri ennen puomeja ori nostaa laukan, ja kiitää puomien yli kahdella hypyllä kompastuen hyppyjen välissä. Ohjat olivat käsissä, mutta minun ei auttanut muu kuin yrittää pitää hevonen pystyssä ja auttaa Oskua parhaani mukaan. Puomien jälkeen rauhoitin orin raviin, ja tulimme puomit uudestaan. Vasta neljännellä kerralla pääsimme puomit ravissa yli puhtaasti ja kolistelematta, ja palkinnoksi ori saikin oikein kunnon esteen tilalle. 40cm este näytti minullekin yhtäkkiä niin kovin suurelta, kun näin sen lähes maan tasalta. Osku hyppäsi esteen korkealta ja kovaa, ja heti esteen jälkeen ori saikin antaa hieman ilonpukkeja ja pitää hauskaa. Jatkoimme menoa nyt laukassa, ja Osku vain kiihdytti ja kiihdytti. Lopulta pidätteet eivät menneet enää ollenkaan läpi, nimittäin kolmannen hypyn jälkeen ori laukkasi kentällä aivan päättömästi vailla päämäärää minä kyydissä. Lopulta ainut vaihtoehto oli ensin kääntää voltille ja siitä päin aitaa, jotta orin on pakko hidastaa.
Kun ori oli saanut näin pahimmat energiansa pois, jatkuikin loppuratsastus yllättävän rauhallisissa merkeissä. Osku keskittyi vihdoin hyppäämiseen ja esteisiin, ja minullakin oli hauskaa. Ori kyllä osaa ponnistaa ja voimaa löytyy, mutta orin keskittyminen on vain vaikea saada. Alkuun tarvitaankin ilmeisesti kuumeneminen ja ryöstö, niin sitten vasta alkaa Osku kuunnella ratsastajaa! Lopulta melkoisen onnistuneen ratsastuksen jälkeen hyppäsin alas Oskun selästä, ja annoin tälle parit porkkanan palaset, joita tallityttö Viola oli tuonut tullessaan. Ori olikin syödä sormeni samalla, mutta väsyneenä en jaksanut moittia oria. Lopulta Osku päätyi tarhailemaan ja odottamaan iltaruokia, kun itse menin kotiini hieman lepäilemään. Kuka olisi uskonut, että pieni shetlanninponi saa minut väsyneemmäksi kuin kolme puoliveristä.
20.09.2010
Viime aikoina ori onkin antanut kuulua itsestään hieman liian vähän. Tottuneena hevosten pelleilyihin ja muutenkin omistajalle harmaiden hiuksien tuottamisista minun olisi pitänyt ymmärtää, että jotain on tekeillä, ja kolminkertaistaa Oskun tarkkailun. Mutta ei, aina kun ei vain riitä omistajankaan tarkkaavaisuus, ja pääsee käymään samanlaisia tapauksia kuin tänään kävi. Olin kaikessa rauhassa työskentelemässä toimistossani, kun yhtäkkiä Ella, Roosa ja Jessica juoksivat sisään. Olin jo valittamassa näille kolmelle tytölle heidän törkeästä sisääntulostaan, vielä kun nämä tallitytöt ovat kaikkein röyhkeimpiä muutenkin. Hieman huolestuneen oloiset ilmeet kuitenkin saivat minut nielaisemaan haukut, ja kysyin kohteliaasti, mikä on vialla. En olettanut, että vastaus olisi niinkin lyhyt kuin "Osku on karannut!".
Jo Osku-sanan kohdalla olin ylhäällä, valmiina lähtöön. Orin nimen kuuleminen ei koskaan lupaa hyvää, eikä etenkään, jos saa kuulla tämän karanneen! Sain tietää, että ori oli viimeksi nähty tallissa ravailemassa ja hirnumassa, onneksi orien puolella. Juoksin nopeasti tallille, mutta mitään ei kuulunut. Pääovelta sainkin nähdä orin olemassa ruokailemassa vähän matkan päässä. Kuullessaan meidät ori nosti heti päätään, ja otti heti ilkikurisen ilmeen. Korvat eteenpäin osoittaen ori katsoi meitä kiinnostuneena, valmiina laukkaamaan. Käskin tyttöjen jäädä taakse, kun itse lähdin rennosti kävelemään hieman oria kohti, mutta kuitenkin sivuun. Osku kuitenkin ymmärsi heti mitä hain takaa, ja lähti kävelemään poispäin. Kohti kenttää, jossa Hanna olikin juuri työskentelemässä siellä Mellin kanssa, joka ei liiemmin hidastanut Oskun menoa.
Sain juosta loppujen lopuksi aina kentältä maneesille, josta maneesista sitten kierrettiin hieman metsän kautta tammojen tallille. Tallilla odottivatkin edelleen Ella, Roosa ja Jessica, mutta nämä saivat orin vain entistä innostuneemmaksi. Tammojen tallin kautta ori jatkoi matkaa takaisin oritalliin, jossa onneksi saatiin ovet suljettua, ja ori oli sitten siellä jumissa. Edelleen oli kuitenkin mahdollista kadota hevosten karsinoihin - nyt kun oli hevosten tarhailuaika, niin suurin osa oli ulkona. Kuulimme aina vain silloin tällöin kavioiden kopsetta, mutta kuitenkin sinä aikana ennen kuin ori saatiin lopulta kiinni, tämä oli käynyt tyhjentämässä kolmelta hevoselta ruuat puolilleen, ruokavarastossa potkinut ruokasäkin hajalle ja kaatanut talikot ja lapiot. Lopulta ori kuitenkin saatiin kiinni kaikkien onneksi. Osku näytti kuitenkin aivan liian tyytyväiseltä itseensä. Tarhan sijaan ori saikin mennä karsinaansa, eikä oria ainakaan tarvitse tänään enää liikuttaa! Eipä kyllä tarvitse minunkaan enää tänään liikkua, tullut sen verran paljoa juostua orin perässä tänään!
17.06.2011
Viimeiset hetket ennen orin yleislaatuarvostelua. Hieman omistajaa alkaa jo jännittää orin puolesta, mutta parhaamme toki teemme! Orin karvaa on yritetty saada siistimmäksi ja myös takkutukkaa selvitettyä, mutta turhaahan tuo oli. Nyt orin harja näyttäisi lähinnä tupeeratulta, mutta ei se mitään. Komea musta poika hän silti on! Tänään ori pääsi vielä hieman kentälle juoksemaan vapaana, sekä jälkeenpäin vielä narun päässä taluttaen esittäjä vierellään. Kun Irene oli ensin hieman taltuttanut Oskua, pystyin rauhallisin mielin ottamaan orin haltuuni. Esittämisestä ei meinannutkaan tulla mitään, mutta lopulta Osku keskittyi mieluummin siihen juoksemiseen kuin minun kiusaamiseeni. Eiköhän tämä ori sitten vielä ensi viikolla siis pysty myös itse yleislaatuarvostelun tilaisuudessa käyttäytymään kunnolla, kuten toivotaan myös että sitä seuraavalla viikolla käytävä SHLAn laatuarvostelu tulee menemään hyvin ja takaisin tullaan hyvin tuloksin!
12.04.2012
Nyt ollaan oria jo valmistelemassa toista kertaa YLAun laatuarvosteluun. Viime kerralla tultiin kotiin 133 pisteellä ja kakkospalkinnolla, niin nyt on ollut kovat valmistelut, jotta ori saisi sen ykkösenkin - pisteet kun eivät liian kauaksi jääneet! Toivotaan tällä kertaa vain parasta. Tänään ori oli hieman koulutreeneissä minun kanssani. Viime aikoina Osku on päässyt suurimmaksi osaksi vain tallityttöjen liikuteltavaksi, mutta onhan minunkin kavuttava tämän pienen shettispaholaisen selkään aina silloin tällöin. Osku kun on pidettävä hyvässä kunnossa, ja mikäs olisikaan parempi keino kuin lihasten treenaaminen kouluratsastuksen muodossa. Nappasin orin tarhasta, ja nopean harjauksen jälkeen ori sai varusteet päälleen ja lähdimme kohti kenttää. En tiedä mikä Oskussa nyt on, mutta tämä oli yllättävän vaisu. Ettei vain alkaisi tulla kipeäksi, tai sitten vain alkaa jo ikä painaa. Ratsastuksen alkumetreillä ori kuitenkin otti kaikki luuloni pois.
Tämä vain aloitti heti riehumisen, eikä ratsastuksesta meinannut tulla mitään. Kun Osku kuitenkin pian jo uskoi ketä oikein tätä ratsastusta johtaa, niin aloitimme kunnon työskentelyt. Teimme väistöjä ja taivutuksia, hieman takaosan käännöksiä ja siirtymisiä. Pysähdykset ja peruutukset tuli myös harjoiteltua läpi. Oskulla meinasi loppua pariin otteeseen jo keskittyminen, kun toistettiin samaa liian kauan, mutta tehtävän vaihdettua tämä jatkoi jälleen paremmilla mielillä. Olinkin yllättynyt kuinka hyvin ratsastus oikein meni, kun Osku vielä päätti lopuksi järjestää pienen show'n. Eihän kukaan saa luulla, että tästä on tullut kiltti ratsu! Pukkilaukka jatkui reippaasti ja vauhdikkaasti, jonka jälkeen pyrin saamaan vielä yhden hyvän laukan. Hyvän laukan jälkeen otimme vielä loppujäähdyttelyt. Treenit kun eivät saa jäädä huonoon tulokseen, eikä varsinkaan niin, että Oskulla on ollut ylivalta. Jäähdyttelyiden jälkeen ori pääsikin suoraan talliin nauttimaan iltaruuista.
Valmennukset
05.07.2009 - Estevalmennus - turjake
Osku oli alkutunnista todella laiskalla tuulella. Se vaati sulta paljon
vahvuutta kaiken temppuilun vuoksi. En ole ikinä nähnyt semmoista ponia, joka
pukittaa ja vetää kiitoo alkutunnista jo. Tehtiin aluksi, verryttelyssä, vähän
jumppaa, että Osku rauhoittuisi pikkasen, ja kuuntelisi sinua paremmin. Samalla
tunnilla oli Mimmi poni sekä Max ruuna, jotka pelästyivät Oskua pahemmin kin.
Tehtiin siis alussa voltteja ja ravinostoja, ja lopuksi Osku rauhoittui. Aloitin
siirtämään esteitä kentälle, meillä oli tänään 6 erilaista estettä,
sekä tehtävänä oli hypätä rataa, Risti, risti, kulmaan, okseri, pieni
pysty, risti, okseri - laukassa, mutta aluksi Oskulla meni aika huonosti
ratahyppiminen - poika meni kiels, risti, risti, kulmaan (pukitti), okseri,
voltti, pieni pysty, kiels, risti, okseri kiitolaukkaa. En tiennyt mitä piti
tehdä teiän kanssa, mutta pistin teiät hyppimään tota uudelleen ja
uudelleen. Lopuksi Osku hyppäsi radaln ilman vaikeuksia, ja olin todella tyytyväinen.
Taputuksia.
11.07.2009 - Estevalmennus - ondy.
Kun ratsukko tuli maneesiin, ensivaikutelma oli, että tämä poni pääsee
kovaa. Heti alkutunnista Osku otti valitettavasti itse ohjat käsiinsä ja
esitteli erilaisia pukkisarjojaan vieden sinua 6-0. Muutosta alkoi kuitenkin
tapahtua kun näytit orille, että kuka on pomo. Varmuuden vuoksi laitoin teidät
tekemään muutaman ympyrän Oskun vauhdin hiljentämiseksi ennen hyppäämistä.
Vauhti alkoikin tasaantua ja rakensin verryttelyesteeksi ristikon, joka oli
korkeudeltaan n. 30 cm. Ennen estettä pelkäsin, että Osku lähtisi ryntäilemään
ja kaahailisi kuin mikäkin, mutta saitkin pidettyä sen oikein hyvin
hallinnassa, eikä poni vain juossut ristikon läpi. Verryttelyn jälkeen hyppäsimme
okserin, joka oli korkeudeltaan n. 50 cm, jonka Osku hyppäsikin kauniisti ilman
minkäänlaista ongelmaa ja sinunkin istuntosi oli hyvä. Osku sai minut vielä
vakuuttuneemmaksi lopputunnista, jolloin kokeilimme ensin yksittäisenä 70 cm:n
okserin, jonka Osku ylitti todella hienosti jättäen vielä vähän
ilmavaraakin. Viimeisenä hyppäsimme sarjan, jonka pystyeste oli 60 cm, okseri
50cm ja ristikko 40 cm. Osku paransi vain loppua kohden ja sarjan kohdalla
huomasin että ori todellakin nautti hyppäämisestä, alkutunnin villistäponista
huolimatta!
27.07.2009 - Estevalmennus - Hawering
Osku oli suorastaan vaativa valmennettava, niin ratsastaja kuin valmentajakin joutui kovaan haasteeseen. Orin tullessa tönköttävin askelein kentälle, olin aivan varma, että tämä valmennus ei sujuisi kovinkaan helposti. Heti alkukäynneillä Osku rupesi ottamaan ohjia itselleen ja koettelemaan ratsastajaansa minkä vain jaksoi. Verkassa ori suurimmaksi osaksi vain jumitti tai pukitteli, sitä olikin osakseen hauska katsella. Pienet ristikot eivät juurikaan tuottanut siinä mielessä ongelmia, että aina niiden yli kyllä päästiin. Eriasia vain millaisella tyylillä ja tuliko pudotuksia. Ratsastaja yritti heti pidätellä poniaan esteillä ja muutenkin koetti hienosti saada haltuun, se ei vain aina tuottanut tulosta. Kun pääsimme itse pystyjen hyppelyyn, mietin, että pystyisikö tuo poni hyppäämään 70 sentin esteitä tuollatavalla. Lähestymiset olivat suureksi osaksi vain sähläystä, esteelle tultiin aina kiemurellen ja siksi ponnistuspaikan löytäminen vei aikansa. Loppua kohden Osku alkoi vähän jo hyppäämään asiaan kuuluvalla tavalla, kapasiteettia tältä ponilta kyllä löytyi, se tuli huomattua. Näinkin isot esteet Osku ylitti täysin vaivatta, ja siitä saa ratsastaja olla ylpeä.
13.06.2011 - Kouluvalmennus - Beronia
Pitkästä aikaa lentäessäni Norjasta Suomeen, tunsin todellakin kaipaavani
kotimaatani. Mukanani toin kaksi islantilaisoriani, sillä niillä oli
kantakirjaukset edessä, Suomessa. Asioita oli siis hoidettavana ja yksi
niistä oli shetlanninponin valmennus. Pitkästä aikaa pääsen ratsupuolta ihastelemaan. Tullessani Cheval Delamerin
tallille, ihastuin heti ympäristöön, ja mitä enemmän paikkaa näin, teki se
vaikutuksen. Siellä minua pihalla jo odottelikin Oscar v. Shandi Zikin kanssa, vasta
harjailemassa, olin sen verran ajoissa. Nätti ja terhakka kuin Osku onkin ulkonäöltänsä, on se myös ratsastaessa.
Zikistä huomasi jo, että oli usemman tunnin ponin selässä viettänyt. Osku yritti
jotain pientä, rynnimistä tai kuolainta puremista, mutta tottuneena ratsastaja sai pojan
ruotuun. Aluksi perus lämmittelyt ja taivuttelut kenttää ympäri kaikissa
askellajeissa. Osku puri sen verran kuolainta, että pyysin tekemään peruutuksia ja suoraan
siitä raviin tai laukkaan. Pikku hiljaa tällä harjoituksella ori rentoutui, eikä
viitsinyt vikuroida apuja vastaan, ainakaan kamalasti. Tämän jälkeen laitoin muutaman
ravipuomin, sekä matalat kavalletit pitkille sivuille, kavalletit kaarevasti joka toinen
puomin pää ylhäällä, ja toinen alhaalla. En huomannut oikeastaan mitään ongelmaa
tehtävien suorittamisessa, kuin aluksi tuli pieni tahtirikkeitä, mutta ne sai
korjattua pienillä pidätteillä ja kokoomisilla. Poni kulki jo hyvässä peräänannossakin ja
rentona. Seuraavaksi halusin pientä kn-kiemuraa ja avotaivutusta osaamisen mukaan
kaarevalla uralla. Ensimmäisellä kerralla poni viskeli päätään ylös ja alas,
mutta jalat kulkivat oikein päin, vaikkakin tempo tuppasi katoamaan. Neuvoin
hellästi raipalla muistuttamaan temmosta, ja tarpeeksi puolipidätteitä, jotta liike ei
lässähdä pään heiluttamisen takia. Loppu peleissä tuokin alkoi sujumaan.
Sitten pieniä ympyrän pienennyksiä ja suurennuksia laukassa, jotka
onnistuivat Oskulta varsin hyvin. Hiki tuli meille kaikille auringossa
treenaamisen jäljiltä, mutta näin sen kuuluu kesällä mennäkin.
15.10.2011 - Kouluvalmennus - Ansku
Olin aivan myyty, kun oman Loviisa-tammani isäukko oli valmennettavani seuraavaksi. Suuni taisi loksahtaa ensin auki tästä järkytyksestä. Ja nyt Osku oli tullut Freistingarin kentälle erityiseen kouluvalmennukseen. Peräti kuulin Loviisan huudot, kun se haistoi "tutun" hajun. Ori hirnahteli, pomppi ja kääntyili uralla, ja tiesin, että tästä tulisi hauskaa. Kokosin tötsiä kentän toiselle sivulle ja toisen jätin tyhjäksi. Poni kurkki keltaisia hökötyksiä paksun harjansa alta, epäilevin silmin. Pienet, tikittävät askeleet ja paksu harja tekivät lähtemättömän vaikutuksen, ja hetken haaveilun jälkeen ohjeistin sinua pitämään kädet aloillaan, kantapäät alhaalla, ja selän suorana. Hetken kuluttua otettiin ensimmäiset voltit, ja ravipätkät, ja silloin Osku keksi, että nyt voisi vähän kiusata, ja näin se heitti takalistonsa ilmaan ja irtauduit satulasta, ja lensit sen nenän eteen. Poni katsoi huvittuneena, kun yritettiin ottaa sitä kiinni, ja vasta kymmenen minuutin juoksemisen jälkeen poni tuli suoraan meitä kohti, ja teki hienon liukupysähdyksen. Kun kiipesit takaisin selkään, poni huokaisi, ja komensit sitä kunnon ohjanpääläpsäyksin, jotta poni peruutti. Se protestoi ja nousi pystyyn. Uudestaan ja vieläkin. Nyt riitti, joten tulin sen taakse uhkaavasti seisoskelemaan ja nyt Oskun oli pakko mennä eteenpäin, nätisti. Nyt otettiin voltteja, suunnanvaihtoja ja ravisiirtymisiä, sekä lisättyäkin ravia poni pääsi viilettämään ympäri kenttää sinun pomppiessa orin selässä. Sitten keskityttiin pujotteluun ja vähän ajan kuluttua pääsitte laukkaamaan. Nyt tajusin, että ponille pitää olla tekemistä, koko ajan uutta, jottei se tylsistyisi. Nyt Osku pinkoi tuli hännän alla kenttää ympäri reagoimatta hidastaviin apuihin. Hetki vielä, kaksi kierrosta, ja sitten poni väsyi ja hidasti. Koetettiin vielä avoväistöä, pohkeenväistöä sekä pitkän sivun hidasta laukkaa. Kaikki alkoi sujua ponin oltua väsynyt, ja pian päästiin lopettelemaankin, sillä Osku näytti siltä, kuin nukahtaisi.
Tämä on virtuaalihevonen.
Det här är ett virtuellt häst.
This is a virtual horse.