Disaster U YLA2 04.05.2008 - 31.01.2011

Virallinen nimi: Disaster U "Tuho"
Rotu: Suomalainen puoliverinen
Rekisterinumero: VH04-031-7681
Säkäkorkeus: 165 cm
Syntynyt, Ikä: 04.05.2008 , VHKR täytti 4 v. 01.09.2008, kuoli 33 vuotiaana
Väri: Ruunikko
Sukupuoli: Tamma

Painotus: Esteratsastus
Koulutustaso: re: 160 cm ko: heA me: 100 cm
Saavutukset: Kuma, JS, LKV5

Omistaja: Ziki, Cheval Delamer
Kasvattaja: zane, Uniruutu

Heinäkuun yleislaatuarvostelu, YLA2, 136p [34 + 37 + 30 + 35 = 136]


           
Kuvien (c) Münsterland

Tuho oli nuori saapuessaan Cheval Delameriin, ja olen saanut seurata tamman kehitystä koko tämän elämän läpi. Tamma onkin ollut melkoinen tapaus, mutta aina vain yhtä rakas. Tuho on ollut aivan mahtava kilpailuissa, ja sen näkeekin jo sijoitusten määrästä. Tamma ehti myös jättää jälkeensä kuusi hienoa jälkeläistä, joista jokaisesta odotetaan jotain suurta, ja varmasti jokainen tuleekin menestymään emänsä tavoin.

Jälkeläiset

22.12.2008 - o. Hazardous Havoc Mer - Passions! Closet Sexual - Henuli
11.01.2008 - t. Bakteria Mer - Chin Chin Santiago LAC - Ziki
20.03.2009 - o. Bogey Mer - WNG Jon-Jewel - Lilla
15.06.2010 - t. Twisting Mer - Chandler LOCK - Ziki
11.07.2010 - t. Disarray Mer - Chandler LOCK - maxi
01.11.2010 - t. Shawty Mer - Okeanos WAS - Maijunen

Sukutaulu

i. Shadow's Apollonia
SPJ-II
ii. Shadow's Seckret Gladiator 
VIR MVA Ch, YLA3
 iii. AM's Pirate of the Ocean  
ERJ-III
 iie. GH's Gold Africa  
VJA-A KRJ-III
ie. Shadow's White Phylon  iei. Segrare

 iee. Shadow's Monte Alli

e. Beachie FS ei. Faraol of Zelittan  eii. Darkwoods My Bethrored

 eie. Zelittan FV

ee. Beach Baby of Scorpia  eei. Kentaurio

 eee. Mignuz Quatroe


Tuhon isä, Shadow’s Apollonia, on tyypillinen suomalainen puoliveriori. Mustakimo Andy omaa säkäkorkeutta mukavat 168 cm. Esteratsastuspainotteinen herra kilpailee ko. lajia 160 cm tasolla, eli kyseessä ei ole mikään amatööri. Koulua kilpailee helppo A -tasolle asti. Sijoituksiakin löytyy varsin kiitettävästi. Jälkeläisiä orilla on vaivaiset kaksi, mikä on vähän, kuitenkin kohtuullisen menestyneelle orille. Tuhon isänisä, Shadow’s Secret Gladiator, on upea YLA3 - ja Vir MVA Ch -arvonimin palkittu herrasmies. Tämä rautias puoliveriori on säkäkorkeudeltaan 176 cm. Esteiltä on Santulle sijoituksia rapissut ja paljon, ei kuitenkaan tyhjästä, ihan ansaittujahan ne ovat. Jälkeläisiä Santulla on 6. (Koulutustaso: re 150cm, ko Va B, me 120cm). Tuhon isänisänisä, AM’s Pirate of the Ocean, oli raskasrakenteinen ja isokokoinen suomenpuoliveriori. Ylitti jopa 150 cm korkuisia rataesteitä ja koulua meni helppo A tasolle asti. ERJ-III palkittu Ossi keräsi esteiltä kaiken kaikkiaan yli 30 sijoitusta. Näyttelyitäkin ehti kierrellä ennen vanhuuteensa kuolemista. Ori oli väriltään ruunikko. Tuhon isänisänemä, GH’s Gold Africa, on kaunis ruunikko fwb-tamma. Hyvät esimerkit tamman upeudesta ovat VJA-A & KRJ-III palkinnot. Koulupainotteinen Africa jätti jälkeensä painotuksestaan huolimatta myös upeita estepuoliverisiä. Ch palkintokin on saavutettu tamman hyvän rakenteen ansiosta. Tuhon isänemä, Shadow’s White Phylon, on sympaattinen suomenpuoliveri ja holstein risteytys jolta löytyy säkää 165 cm. Väritykseltään kimo Phylon on varsonut kahdesti. Tämä tamma on sijoittunut yhtä lailla niin maasto- kuin rataestepuolellakin. Kenttäratsastuksestakin löytyy muutama sijoitus. (Koulutustaso: re 130cm, me 110cm, ko heA). Tuhon isänemänisä, Segrare, on haalinut itselleen yleislaatuarvostelussa toisiksi parhaimman tittelin. Harmiksemme herran sivut ovat hävinneet ja enempää kerrottavaa ei ole. Puoliverinen Segrare kuitenkin oli. Tuhon isänemänemä, Shadow’s Monte Alli, on kuuliainen suomenpuoliveritamma, jolla on jälkeläisiä viisi kipaletta. Kilpaillut tämä tamma on hurjan paljon sijoituksia ei kuitenkaan ole taivaalta tippunut yhtään ylimääräistä. Luonteeltaan Alli on helposti muiden kanssa toimeentuleva yksilö. Säkäkorkeutta löytyy kokonaiset 172 cm ja väritykseltään tamma on ruunikko.

Tuhon emä, Beachie FS, on kuvankaunis ruunikko suomalainen puoliveritamma. Säkäkorkeutta löytyy 165 cm ja estepainotteinen Chia ylittää 150 cm korkeat esteet vielä leikiten. Luonteeltaan Chia on hyvin suuriluuloinen itsensä suhteen. Sijoituksia löytyy esteradoilta merkittävästi ja jälkeläisiä tammalla on vasta kaksi, jotka kummatkin tammoja. Tuhon emänisä, Faraol of Zelittan, on 164 cm korkea, ruunikko, suomenpuoliveriori. Farre on painotuslajiltaan esteratsu, minkä huomaa jo kilpailukalenterin lukuisista sijoituksista ko. lajissa. Jälkeläisiä tällä herralla on kolme kappaletta, eli ei vielä kovinkaan paljon. Farre on mukavaluonteinen fwb, johon ei voi olla ihastumatta. Tuhon emänisänisä, Darkwoods My Bedrored, on ruunikko ruotsinpuoliverinen. Säkäkorkeutta orilta löytyy 162 cm. Neljän varsan isä on menestynyt estekentillä mainiosti ja kaikenlisäksi tämä upea ori on palkittu YLA2 arvonimellä, 122 pisteen voimin. Näyttelyissäkin on nähtävästi tultu käytyä, kun sertikin löytyy. Taavi on yhteistyöhaluinen ja hyvin herrasmiesmäinen ori. Tuhon emänisänemä, Zelittan FV, on kimo ruotsinpuoliveritamma. Säkäkorkeutta sillä on 160 cm ja se kiertelee lähinnä este-, kenttäratsastus- sekä kouluratsastuskilpailuissa. Kilpaillut se on kuitenkin suurimmaksi osaksi vain este-taholla. Jälkeläisiä tammalta löytyy yhteensä kaksi, yksi tamma ja yksi ori. Titta on hyvin yritteliäs ja utelias tamma, jolta ei energiaa puutu. Tuhon emänemä, Beach Baby of Scorpia, on 167 cm korkea ruunikko suomenpuoliveritamma. Tamman painotuslaji on esteratsastus ja kyllä sen huomaa, kun kilpailukalenteri pursuaa estekisoista. Myös koulussa kilpaillut Beach on vain yhden ainoan varsan emä. Tamma ylittää 150-160 cm korkuiset esteet ja koulua menee vaikeaan B:hen asti. Tuhon emänemänisä, Kentaurio, on upea KTK-I palkittu tanskalainen puoliveriori. Säkäkorkeutta herralla on 168 cm ja varsoja hän on saanut vain yhden. Tämä komea ori on tummanruunikko ja erittäin ystävällinen luonteeltaan, ratsastettaessakin on kuin mikäkin enkeli. Kentsu on sijoittunut useaan otteeseen esteratsastuskilpailuissa. Tuhon emänemänemä, Mignuz Quatroe, on jo vanhuutensa vuoksi edesmennyt puoliveritamma. Se kantakirjattiin kakkospalkinnolle. Kunnioitettuun ikään päässyt Mignuz oli säkäkorkeudeltaan suurin piirtein 165 cm ja jälkeläistensä tavoin estepainotteinen ja monesti sijoittunut upea puoliverinen.

Luonne

Tuho on reipas pieni tamma, joka jaksaa aina yllättää. Lähes joka päivä eri tuulella, ja tämän tamman kanssa tarvitaan kärsivällisyyttä. Ei ole heti maailman ihanin hoidettava, vaan testaa aluksi heittelemällä harjoja ympäri karsinaa, karkaamalla karsinasta jos ovi vähänkin raollaan, ryöstämällä ratsastaessa, pukittelemalla ja kaikkea kiusaa vain mitä ikinä keksii. Parin tippumisen ja pinnojen palamisen jälkeen on kuitenkin kiltti ja rauhallinen tamma, joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään. No, ei nyt aivan, sillä osaa olla aivan yhtä temppuileva myös tutuille ihmisille, eikä kahta samanlaista päivää tamman kanssa löydä.

Hoitaessa voi olla kiltti kuin enkeli tai paha kuin piru. Osaa kadottaa mystisesti harjat parissa sekunnissa turpeen alle. Ja Tuho osaa myös karata karsinasta ihan yksin kun sitä ollaan harjaamassa. Tämä taitava monilahjakkuus tamma on myös taitava nostamaan kavionsa, olemaan kiltisti kun satulavyötä kiristetään ja laskemaan päänsä kun suitset laitetaan päähän. Pestessä Tuho on hieman arvaamaton, se voi nöyrästi alistua kohtaloonsa ja kävellä nätisti mukaan pesukarsinaan, tai sitten kynsin ja hampain yrittää estää pesulle joutumista. Itse pesussa on rauhallinen, vähän voi katsella jos nurkassa on ämpäreitä. Ämpärithän ovat aina syöneet hevosten jalkoja, pahimmassa tapauksessa myös koko hevosen. Tarhassa on suurimman osan ajasta rauhallisesti syömässä tai muuten vain portilla oleilemassa, mutta pomottelee nuorempia myös. Eihän nyt tuollaista ympäriinsä hyppelemistä jaksa katsoa, pysyisivät paikoillaan vaan. Tamma taitaakin olla unohtanut, millaista on olla nuori.. Taluttaessa tulee joko nätisti perässä tai koettaa pitkittää matkaan kuluvaa matkaa hidastelemalla. Jää flirttailemaan oreille (ihan kuin olisi vielä teini-ikäinen, kun jo eläkeläisten pariin siirretty..), nappaamaan puusta lehtiä tai maasta ruohoja, jutustelemaan muiden ihmisten tai hevosten kanssa, yhtäkkiä päättämällä lähteä täysin eri suuntaan, tai sitten yksinkertaisesti jää paikoilleen seisomaan tai alkaa löntystellä jalat maassa laahaten, kun on yksinkertaisesti vain liian kuuma liikkua nopeasti (jopa -20 asteisessa pakkasessa).

Ratsastaessa liikkuu useimmiten rauhassa ja keskittyy ratsastajan apuihin, mutta uutta ihmistä testatessaan voi heittäytyä hankalaksi tekemällä jotain omia käännöksiä kentän poikki, tai kesken kaiken pysähtymällä. Rauhallisen kärsivällisesti vain täytyy yrittää saada liikkeelle, ja jos vähänkin on epätoivoinen tai kärsimätön, tamma seisoo paikoillaan vaikka tunnin. Kun on uudet ratsastajat testattu ja pääsee kunnolla ratsastamaan, on Tuho kuin toinen hevonen. Askeleet ovat pehmeät ja lennokkaat ja tamma tottelee pienintäkin pyyntöä, pysähtyy jos vain ajattelee pysähtymistä. No, ehkä vähän liioiteltua, mutta todella mukavasti tamma menee kuitenkin, eikä enää temppuile (ainakaan niin paljoa..).

Hyppäämistä ei kannata miettiä ainakaan heti, kun Tuhon kanssa on alkanut ratsastaa. Tamma on välillä vähän.. omalaatuinen, eikä kannata välittää yhtäkkisistä kohtauksista tai ryntäyksistä esteitä kohti hullun kiilto silmissä, se on vain Tuho, eikä tamma mitään itselleen mahda.. Hyppytekniikka on parantunut vuosien mittaan, ja nyt sitä voi sanoa jo jopa hyväksi. Edelleen kuitenkin kovin varovainen jalkojensa suhteen, ja siksi ilmavaraa tuntuu löytyvän pienimmiltäkin esteiltä melkoisesti. Tamma on kuitenkin omiaan juuri hyppäämisessä, sillä keskittyminen ei muuhun riitä, ja tammalla kyllä ponnua löytyy myös korkeammille luokille - eri asia, saako ratsastaja Tuhon niin korkeita hyppäämään tyylikkäästi... Oppinut aikojen saatossa hienosti tiukat käännökset, lähestyminen on nykyään jo lähes puhdas (no, ehkä vähän reipas vauhti, eikä tamma aina jaksa miettiä askeleita, joten se jää hyvin usein kokonaan ratsastajan huolehdittavaksi..), eikä erikoisemman näköisiä esteitä heti lähdetä pakoon hyppimään. Kaikki erikoisemmat esteet täytyy kyllä esitellä tammalle ennen hyppäämistä, niin kotikentällä kuin kisoissakin.

Kouluratsastuksesta Tuho ei oikein välitä, mutta tekee kuitenkin niin kuin käsketään. Loppujen lopuksi onkin aika hyvä kouluratsastuksessa, ja tammasta voisi tulla jotain jos edes kouluratsastus kiinnostaisi Tuhoa. Kärsivällisyys ei kuitenkaan riitä kovin pitkään yhden liikkeen hiomiseen, joten ne piilotetut taidot taitavat myös piiloon jäädä. Osaa helpot asiat, kuten peräänanto ja pohkeenväistö, mutta vähänkin korkeamman luokan kouluratsastusliikkeet eivät mitenkään hoidu. Avotaivutus hoituu käynnissä, ajoittain ravissa, mutta laukassa ei riitä kärsivällisyys kulkemaan niin muodossa ja nätisti. Sulkutaivutuksessa sama, mutta on vielä avotaivutustakin hankalampaa ravissa. Kaikki sitä vaikeammat asiat menevät ihan ohi Tuholta, eikä riitä edes mielenkiintoa yrittää kokeilla mitään enempää. Maastossa liikkuu innokkaasti ja pitkin askelin, ja on yhtä innokas kuin hypätessä. Uusia ratsastajia ei kuitenkaan suositella menemään maastoon, tai ainakaan kulkemaan hidasta ravia kovempaa, sillä laukatessa voi yrittää kiihdyttää vauhtia pikku hiljaa, kunnes lopulta nelistätte maastossa täysillä. Ravia kiihdyttää nopeasti, ja pian se muuttuu laukaksi. Jos sen reippaan laukan kerran hyväksyy, sitä saa kestää pitkän ajan kyllästymiseen asti, nimittäin tamma pysähtyisi korkeintaan tiiliseinän tullessa eteen (ellei ole tarpeeksi korkea, ettei yli pääse hyppäämällä), eikä niitä tiiliseiniä vielä tähän päivään asti ole maastossa näkynyt.

Maastoesteet ovat tamman mieleen, vaikka vähän turhan kuraista puuhaa. Hyppää reippaalla vauhdilla ja jälleen ilmavaralla, eikä hyppytyyli sen parempi ole maastossa kuin kentällä. Lähestymisvaiheessa ei kannata alkaa tuhlata aikaa tamman hidasteluun, vaan alkaa valmistella tammaa hyppyyn ja askeleita katsoa sopivaksi. Tamman ajatuskyky jäi nimittäin johonkin oksan päähän roikkumaan - oma-aloitteisesta askelten säätämisestä ei ole tietoakaan, ja kaikki pyynnöt tuntuvat muutenkin menevän aivan kuuroille korville.

Kisoissa Tuho tykkää hoitamisesta aivan yhtä paljon kuin kotonakin, ja ratsastajaksi tarvitaan kisoissa vain kokenut ratsastaja, jota tamma ei ala kesken radan testata (joo, kyllä ne uudet Tuhon ratsastajat saa jotain tehdä, kaikki ei ole kielletty...) tätä. Lämmittelyissä Tuho katselee mieluusti oreja, ja keskittyminen voi olla aivan jossain muualla. Siksi ensimmäiset hypyt voivatkin mennä vähän Tuholta huonommin, mutta muistaa taas pian varoa niitä jalkojaan. Ei siis ole huolta, että radalla enää tamma alkaisi katsella jonnekin aivan muualle horroksessa.
Radalla tammalle kannattaa käydä näyttämässä kaikki erikoisemman näköiset esteet - jos luvallista, niin edellisen ratsukon ratsastuksen aikana, tai sitten juuri ennen omaa ratsastusta ja radalle tulon jälkeen. Näin tammalle ei sitten ihan yllätyksenä tule kaikki muurit ja vesiesteet... Ratsastaja ei saa epäröidä yhtään radan aikana, nimittäin tamma tulkitsee sen heti ja moninkertaistaa päässään niin, että joutuu lähes paniikkiin ja alkaa sitten vetää jotain omaa show'taan kieltäytyen hyppäämästä seuraavaa estettä. Tamma kuuntelee myös joitain niitä ohjasotteita ja muita pidätysyrityksiä, mutta mitään suurta reaktiota ei kannata alkaa odottaa. Kunnon pidätykset siis, eikä mitään epäröintiä. Vauhdin kasvaessa alkaa myös järki pikkuhiljaa kadota, ja siinä alkavat taas ne puomit lennellä, ja sitten on jälleen paniikissa oleva tamma allaan - seuraavat hypyt ovatkin sitten jotain parin metrin luokkaa, ettei vain pudotuksia tulisi.
Koulukisoissa Tuho on oma kärsivällinen itsensä, mutta hoitaa kyllä oman jaksamisensa mukaan niin hyvin, että kyllä ihan kiitettävää tulosta voi odottaa lopuksi. En kuitenkaan lähtisi käyttämään tammaa koulukisoissa ihan joka päivä, nimittäin tamman pinna alkaa jo lämmittelyvaiheessa palaa, eikä monen päivän koulukisaputki yhtään helpota tätä. Kenttäkisat ovat kuitenkin aivan toinen asia (ainakin Tuhon mielestä), sillä siinä pääsee aina välillä hyppäämään.
Maastoesteet eivät suju aivan yhtä huonosti tai ajattelemattomasti kuin kotiradoilla, mutta kyllä se meno on silti melko hurjaa katsottavaa - vauhtia on, ratsastaja istuu paniikissa selässä ja yrittää epätoivoisesti estää tammaa katkomasta jalkojaan tuollaisella vastuuttomalla hyppäämisellä.

Kilpailut

ERJ:n alaiset kilpailut:
Sijoituksia: 81
PVM - Paikka - Jaos - Luokka - Sijoitus 
|| 26.08.2008 || Kutsu || ERJ || 90 cm || 3/20
|| 26.08.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 2/20
|| 26.08.2008 || Kutsu || ERJ || 90 cm || 3/20
|| 26.08.2008 || Kutsu || ERJ || 90 cm || 2/20
|| 26.08.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 2/20
|| 27.08.2008 || Kutsu || ERJ || 120-130 cm || 1/25
|| 27.08.2008 || Kutsu || ERJ || 120-130 cm || 3/24
|| 27.08.2008 || Kutsu || ERJ || 100-110 cm || 3/27
|| 29.08.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 6/46
|| 29.08.2008 || Kutsu || ERJ || 110-120 cm || 3/41
|| 30.08.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 1/30
|| 08.09.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 1/23
|| 08.09.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 2/21
|| 10.09.2008 || Kutsu || ERJ || 80 cm || 1/41
|| 10.09.2008 || Kutsu || ERJ || 130 cm || 4/25
|| 11.09.2008 || Kutsu || ERJ || 80 cm || 3/25
|| 11.09.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 4/22
|| 12.09.2008 || Kutsu || ERJ || 140 cm || 7/54
|| 13.09.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 2/50
|| 13.09.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 2/20
|| 14.09.2008 || Kutsu || ERJ || 110 cm || 1/42
|| 14.09.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 1/6
|| 21.09.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 1/50
|| 22.09.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 4/30
|| 22.09.2008 || Kutsu || ERJ || 130-140 cm || 4/34
|| 23.09.2008 || Kutsu || ERJ || 130 cm || 3/23
|| 23.09.2008 || Kutsu || ERJ || 150-160 cm || 4/28
|| 25.09.2008 || Kutsu || ERJ || 120-130 cm || 1/30
|| 27.09.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 2/39
|| 28.09.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 1/39
|| 29.09.2008 || Kutsu || ERJ || 60-70 cm || 4/34
|| 01.10.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 5/39
|| 07.10.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 1/60
|| 12.10.2008 || Kutsu || ERJ || 140 cm || 2/21
|| 14.10.2008 || Kutsu || ERJ || 140 cm || 3/24
|| 15.10.2008 || Kutsu || ERJ || 90 cm || 1/27
|| 16.10.2008 || Kutsu || ERJ || 130 cm || 4/22
|| 16.10.2008 || Kutsu || ERJ || 140 cm || 1/30
|| 17.10.2008 || Kutsu || ERJ || 90 cm || 5/27
|| 20.10.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 4/30
|| 24.10.2008 || Kutsu || ERJ || 140 cm || 6/36
|| 25.10.2008 || Kutsu || ERJ || 140 cm || 2/40
|| 25.10.2008 || Kutsu || ERJ || 130 cm || 1/64
|| 27.10.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 7/50
|| 27.10.2008 || Kutsu || ERJ || 140 cm || 6/40
|| 28.10.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 7/50
|| 28.10.2008 || Kutsu || ERJ || 140 cm || 5/40
|| 01.11.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 1/25
|| 03.11.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 4/25
|| 06.11.2008 || Kutsu || ERJ || 90 cm || 1/26
|| 08.11.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 5/25
|| 08.11.2008 || Kutsu || ERJ || 110 cm || 5/25
|| 09.11.2008 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 2/25
|| 09.11.2008 || Kutsu || ERJ || 110 cm || 5/25
|| 10.11.2008 || Kutsu || ERJ || 150 cm || 5/26
|| 11.11.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 2/36
|| 12.11.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 3/36
|| 15.11.2008 || Kutsu || ERJ || 130 cm || 5/28
|| 15.11.2008 || Kutsu || ERJ || 150 cm || 2/26
|| 20.11.2008 || Kutsu || ERJ || 150-160 cm || 1/12
|| 23.11.2008 || Kutsu || ERJ || 150-160 cm || 3/12
|| 28.11.2008 || Kutsu || ERJ || 100-110 cm || 5/88
|| 28.11.2008 || Kutsu || ERJ || 120-130 cm || 1/67
|| 17.12.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 3/42
|| 18.12.2008 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 1/42
|| 01.01.2009 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 1/36
|| 04.01.2009 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 3/36
|| 04.01.2009 || Kutsu || ERJ || 130 cm || 1/119
|| 06.01.2009 || Kutsu || ERJ || 130 cm || 6/50
|| 18.01.2009 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 5/50
|| 21.01.2009 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 4/60
|| 15.02.2009 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 5/33
|| 16.02.2009 || Kutsu || ERJ || 140 cm || 3/21
|| 17.02.2009 || Kutsu || ERJ || 110 cm || 3/34
|| 28.02.2009 || Kutsu || ERJ || 130 cm || 5/86
|| 08.03.2009 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 2/50
|| 08.03.2009 || Kutsu || ERJ || 130 cm || 5/64
|| 08.03.2009 || Kutsu || ERJ || 140-150 cm || 1/50
|| 10.03.2009 || Kutsu || ERJ || 100 cm || 1/36
|| 18.03.2009 || Kutsu || ERJ || 120 cm || 3/80
|| 20.03.2009 || Kutsu || ERJ || 150 cm || 3/40

Muut jaoksen alaiset kilpailut:
Sijoituksia: 8
PVM - Paikka - Jaos - Luokka - Sijoitus 
|| 26.08.2008 || Kutsu || KRJ || Helppo B || 2/21
|| 26.08.2008 || Kutsu || KRJ || Helppo C || 4/21
|| 26.08.2008 || Kutsu || KRJ || Helppo B || 1/21
|| 26.08.2008 || Kutsu || KRJ || Helppo B || 1/21
|| 29.08.2008 || Kutsu || KERJ || Helppo luokka || 6/38
|| 06.09.2008 || Kutsu || NJ || Puoliveritammat || 5/13
|| 15.10.2008 || Kutsu || KERJ || Helppo luokka || 2/28
|| 02.08.2009 || Kutsu || KERJ || CCI/CIC* || 1/50

Päiväkirjamerkinnät

07.01.2009
Nappasin tamman päivällä tarhasta, ja menin juoksuttamaan tammaa maneesiin. Harjoittelin tamman kanssa jonkinlaista keskittymistä ja muotoon menemistä, ei vain juosta niin kaukana kuin naru antaa periksi. Lopussa Tuho sitten vihdoin tajusi idean, ja alkoi liikkua ihan nätisti. Emme olleet kauaa, joten kohta jo olin viemässä tammaa takaisin tarhaan.

04.04.2009
Tamma sai tänään pitkästä aikaa kokeilla esteiden hyppäämistä, joka ei vieläkään oikein tunnu sujuvan. Hiljaa hyvä kuitenkin tulee, ja nyt onkin tamma jo melkoisen hyvässä kunnossa hyppäämisen osalta. Paremmassa voisi toki olla, mutta harjoittelua harjoittelun päälle vain. Tamman keskittyminen pitäisi saada paremmin näihin lähestymisiin, eikä vain siihen iänikuiseen vauhtiin ja sen hurmaan. Toki kovaa saa mennä - mutta vain, kun sitä pyydetään, eikä estekentiltä vauhtia oikein saisi löytyä. Hyppäsimme vain pieniä esteitä, ja harjoittelimme lähestymistä niin kaukaa hitaalla vauhdilla, kuin vähän reippaammalla (mutta silti hallitulla) vauhdilla, sekä samoin tiukemmalla käännöksellä. Samalla laukanvaihdot tulivat tammalle tutuksi, suunta nimittäin vaihtui useammin kuin kerran. En tiedä paljonko Tuho sitten loppujen lopuksi oppi, mutta mielestäni tamma meni jo paremmin lopussa kuin meni alussa.

23.08.2009
Syksy alkaa lähestyä, vaikka tammalla tuntui olevan pikemminkin kuuma kuin kylmä, kun tämän tarhasta hain. Lehdet alkavat olla jo vähän kellertäviä, enkä olisi huomannut asiaa muuten, ellei tamma olisi ystävällisesti päättänyt yhtäkkiä napata puusta muutaman lehden. Tänään otin tamman kanssa kentällä hyppyharjoituksia, ja edelleen sen lähestymisen hiomista. Tamma ei tunnu edelleenkään ymmärtävän, että se on parempi vain, mitä enemmän rauhallisemmin ja keskittyneemmin esteelle lähestyy. Eikä myöskään tämän päiväisen ratsastuksen jälkeen ymmärtänyt asiaa. Tuho vain päätti antaa ratsastajan hoitaa asian, ja kun en sitten hoitanutkaan lähestymistä, meni tamma ihan lukkoon, mutta pääsi kyllä esteen yli. Parin kerran jälkeen kun en olut avustanut lähestymisessä, tamma meni aina vain lukkoon. Kun vähän avustin lähestymisessä oikeaan suuntaan, tamma sysäsi kerralla koko lähestymisestä hoitamisen minulle jälleen. Joten, ei sen kummemmin edistystä...

05.11.2009
Tuho sai välillä esteiden sijaan kokeilla kouluratsastusta, mikä ei näyttänyt olevan ollenkaan tamman mieleen. Kuunteli kyllä ratsastajaa, keskittyi ainakin jollain tasolla, mutta liikkeet olivat hitaat ja laahaavat, eikä intoa ollut laisinkaan. Sain tammasta kuitenkin aikaan myös vähän avotaivutusta, ja sitä touhusimmekin jonkin aikaa - kunnes tammalta meni hermot, eikä siitä pukittelusta ja laukasta meinannut millään tulla loppua. Käynnissä avotaivutus oli jopa ihan hyvää, ravissa vielä vähän tökeröä, mutta harjoittelulla sekin menisi. Laukassa teimme ympyröitä ja ympyröiden vaihtoa niin, että laukanvaihto tapahtui ravissa. Tuho jaksoi tätä harjoitusta vähän kauemmin, kun en sen enempää rajoittanut laukan vauhtia. Tammalle jäi sentään hyvä mieli harjoituksista, vaikka avotaivutus ei oikein tamman mieleen ollutkaan.

14.01.2010
Viime kouluharjoituksista on jo vähän aikaa, joten tänään jälleen jatkoimme avotaivutuksen hiomista. Käynnissä se kun sujuu jo, niin myös ravissa olisi hyvä saada sujumaan hyvin. Kun tamma oli myöntynyt kulkemaan muodossa, aloimme tehdä ensin käynnissä molempiin suuntiin parin kierroksen ajan aina pitkillä sivuilla avotaivutusta. Kun tamman pinna alkoi olla jo melko kireällä, otimme yhden laukan välissä, jotta tamman hermot eivät ihan pettäisi. Kun pari kierrosta oltiin laukattu reippaassa laukassa mutta samalla muodossa, alkoi se haastava osuus, eli ravissa avotaivutusta. Teimme ensin vähän aikaa voltteja harjoitusravissa, kunnes tamma oli tarpeeksi rauhallinen ja kuunteli ratsastajaa. Ensin avotaivutus ei tuntunut sujuvan ollenkaan, ja kuten aiemmillakin kerroilla, heitteli päätään, eikä meinannut saada kunnolla keskityttyä. Parin kierroksen jälkeen alkoi kuitenkin rauhoittua jälleen, ja kykeni menemään muutaman askeleen avotaivutusta rauhassa. Päätin lopettaa tähän, kun tamma meni nätisti ja muodossa, ja vieläpä avotaivutusta ja ravissa puhtaasti!

30.04.2010
Tamma oli kovin vastahakoinen tulemaan mukaani, kun hain tämän laitumelta kaiken sen ruuan keskeltä. Tuhon kaverit lähtivät kuitenkin nopeasti pakoon, ettei vain joutuisi itse myös töihin. Kuitenkin, menimme kentälle, ja lämmittelyiden jälkeen aloimme hypätä ja harjoitella lähestymistä. Tamma on oppinut jo vähän lähestymisen alkeita, ja osaa jo hahmottaa itse ne askeleet, milloin pitää hidastaa ja milloin kovempaa vauhtia, että hyppy onnistuisi kunnolla. Eri asia on kuitenkin se, että jaksaako tamma itse niitä katsoa ja keskittyä tekemiseensä. Laitoimme puomin esteen eteen, jotta esteen eteen otettavan askeleen paikka hahmottuisi paremmin tamman mieleen. Puomin kanssa hyppääminen sujuikin, ja jopa suuremmilla esteillä ilman puomia lähestyminen sujui tammalta jo paljon paremmin, eikä ratsastajan tarvinnut olla koko ajan tammaa avustamassa. Viimeisen hypyn päätteeksi tamma sai paljon kehuja ja rapsutuksia, sekä ratsastuksen jälkeen sai porkkanoita palkinnoksi vielä.

06.07.2010
Tuho makasi laitumella kyljellään, kun tätä lähdin hakemaan. Sain pitkän aikaa silitellä tammaa siinä, kunnes tämä nousi äkisti ravistelemaan paarmaa pois päästään. No, kuitenkin, tänään emme ihan kentälle paahtumaan menneet, vaan lähdimme maastoilemaan. Laitoin tammalle varusteet päälle, nousin selkään ja ei kuin vain turpa kohti maastoja! Teimme ensin vähän pidemmän käyntilenkin pikkupolkuja kierrellen, mutta pian löysimme tiemme suuremmalle hiekkatielle, jossa sitten otin ravia ja myös laukkaa toisella tiellä. Tamma oli ihan tohkeissaan, eikä millään malttanut pysytellä vain käynnissä. Lopulta menimme rannalle, jossa sitten otimme tamman kanssa laukkaa rantaviivaa pitkin, välillä myös vedessä käyden, jolloin tamma hyppäsi äkkiä vesipisaroita pakoon. Siinä vaiheessa kiitin onneani, kun en ollutkaan päättänyt lähteä ilman satulaa matkaan. Palasimme virkeinä maastosta, kun molemmat olimme ihan märkiä - tamma oli lopulta päättänyt alkaa roiskia vettä etujalalla, ja lopulta meinnut kaatua veteen, kun jalka yhtäkkiä upposikin hiekkaan. Hauska reissu oli kuitenkin, ja myös mukavaa vaihtelua Tuholle kentällä pölyssä juoksentelun sijaan.

20.07.2010
Tuho on ollut ansaitulla eläkkeellä jo jonkin aikaa, mutta palkintoja ei ole siltikään näkynyt tamman hyllyllä. No, nyt olisi siihenkin tarkoitus tehdä muutos ja siksi tamma on ilmoitettu Yleislaatuarvostelun tilaisuuteen! Katsoo vielä jos muita laatiksia tulisi eteen, mihin osallistua. Tamman kuntoa on lähdetty nyt parantamaan ratsastamalla pari kertaa viikossa ja loput päivät sitten kävelyä maastossa tai juoksutusta. Onhan tamma jo vanha, joten ei ihan järkyttävää rääkkiä olla tehty. Kuitenkin sillä tavalla, että tamma olisi mahdollisimman edustava sitten tilaisuudessa, että se paras mahdollinen palkinto tulisi. Tamman jälkeläinen Tuittu, joka nyt siis Cheval Delamerissa asustelee, on jo puolivuotias ja siksi nämä ovatkin olleet jo parin päivän ajan erotettuina. Aluksi molemmat huusivat kuin kuolemaa tehden, mutta nyt on tilanne jo jonkin verran rauhoittunut. Edelleen kuuluu kyllä tallista Tuhon hirnunutaa ja tarhoista Tuitun, mutta koska ollaan nyt joka päivä viety vähän kauemmas toisistaan, ei välimatkan takia kuulu kuin hyvin pieni ääni tallista tarhoille ja toisin päin. Kumpikaan ei ole kuitenkaan tehnyt itselleen hirttoköyttä ja näin, joten kyllä luulisi molempien ainakin hengissä selviävän.

Valmennukset

14.09.2008 - Estevalmennus - Ziki
Tuho aloitti heti temppuilunsa, ei olisi millään voinut liikkua tai pysyä paikoillaan kun esteet oli vieressä. Parin ryöstämisen jälkeen Tuho sitten päätti olla ihan nätisti, että pääsisi hyppäämään. Hypätessä Tuho oli ihan rauhallinen, joskin välillä kiihdytteli, muuten hyppäsi niin suuret kuin pienet sekä kapeat ja leveät esteet kuin tekisi niin joka päivä. Istuntasi on ihan hyvä, tosin kätesi heiluvat ties minne. Hevonenkin tajuaa paljon paremmin mitä siltä pyydät, jos kätesi heiluvat ympäriinsä. Hyvin kuitenkin hyppäsitte.

15.11.2008 - Estevalmennus - Ziki
Tuho oli alusta vähän reipas, eika malttanyt alkuun keskittyä. Yritti myös testata ratsastajaa, joka sai tamman kuitenkin pidettyä kohtalaisesti kurissa. Hyppääminen aloitettiin reippaalla vauhdilla ja keskittyminen aivan jossain muualla, ja laitoinkin jo ensimmäisten esteiden jälkeen ratsukon harjoittelemaan hallintaa ja pidätteitä, temmonvaihteluita ja muita samantapaisia harjoituksia. Tuho myöntyi hitaasti kohtaloonsa, ja saimme aloittaa kunnon hyppäämiset. Valmennus sujui kyllä melkein kokonaan kivasti, vaikka menikin kokonaan ratsukon yhteisen sävelen löytämiseen. Vauhdin piti olla ratsastajan mieleinen, eikä Tuho olisi millään halunnut lopettaa rynnimistään. Lähestyminen oli todella vaikeaa, kuten on tammalle aina ollut. Lopulta saatiin kuitenkin yksi kokonainen rata tehtyä ilman virheitä, ja tähän loistosuoritukseen sitten päätimmekin valmennuksen.

22.02.2009 - Estevalmennus - Ziki
Estevalmennus sujui jo edellistä paremmin, vaikka ei aikaa ole kulunut paljonkaan. Ratsukko on tehnyt paljon yhteistyötä, ja sen näkikin nyt. Lämmittelyissä pystyi näkemään, että nämä ymmärsivät toisiaan, eikä tallin aputyöntekijä pärjännytkään loppujen lopuksi hullummin tammalle. Hypätessä tamma kuitenkin päätti vielä alkaa testata ratsastajaa, jos vaikka jotain vielä tämä antaisi periksi. No, ei kyllä antanut periksi, ja tamma sai tyytyä tasaiseen ja rauhalliseen laukkaan. Hypyt sujuivat tamman omalla ja erikoisella tyylillä, joka ilmeisesti toimii vain Tuholla. Lähestyminen oli edelleen ongelma, mutta kyllä se siitä, puolipidätteillä ja avuilla tamman saa astumaan oikein, vaikka tämä ei itse ymmärtäisikään mitään lähestymisen puolesta. Lopulta muutaman onnistuneen hypyn jälkeen ratsukko sai lopettaa ja aloittaa jäähdyttelyn.

06.09.2009 - Estevalmennus - Ziki
Estevalmennus sujui kohtalaisen hyvin, vaikka yhteistyö olikin alussa vähän hakusessa. Kun Anne sai tamman kuriin ja kulkemaan kunnolla ja astumaan alleen, aloitimme esteet. Ensimmäiset hypyt olivat jotain aivan järkyttäviä katsoa, kun tamma vain katseli minne tykkäsi välittämättä ratsastajan avuista ollenkaan. Kun oli pari kertaa vetänyt puomeja mukanaan alas, heräsi horroksestaan ja alkoi vahtia hyppyjensä korkeuksia keskittymällä edes jonkin asteisesti. Lähestymiset olivat kohtalaisen hyviä, vaikka parannettavaa tietenkin vielä on. Puomi esteen edessä helpotti huomattavasti, eikä ongelmia tuntunut olevan - kunnes esteiden korkeudet nousivat. Esteiden ollessa vähän reilun metrin korkeudessa, ei ollut enää niin helppoa tuo hyppääminen. Ratsastajalta tuli myös pari epäröimistä ennen estettä pariin otteeseen, joka sitten aiheutti tamman kieltäytymisen. Lopulta ratsukko sai hypätä kolmoissarjan pariin otteeseen, ja tämän päätteeksi saivat aloittaa jäähdyttelyt.

Ulkoasu © annabella   |   Kuvat © Ziki, Cisco & Viktoria M. (Kuvapankki)
virtuaalihevonen - a virtual horse