VIRALLINEN NIMI | Mörkövaaran Virituuli "Varpu" | KOULUTUSTASO | |
ROTU | Suomenhevonen | » kouluratsastus | Helppo A |
REKISTERINUMERO | VH11-018-1414 | » esteratsastus | 100cm |
SYNTYNYT, IKÄ | 01.10.2010 (ikä) | » maastoesteet | 90cm |
VÄRI & SUKUPUOLI | Rautias tamma | ||
SÄKÄKORKEUS | 157 cm | OMISTAJA | Ziki VRL-05965 |
PAINOTUSLAJI | Yleispainotteinen | KOTITALLI | Cheval Delamer |
4-VUOTIAS | 20.04.2010 | KASVATTAJA | Hawering, Mörkövaara |
Yleisesti ottaen tamma on melkoinen bitch jokaista muuta kohtaan. Hän on maailman napa, ja jokaisen tulee kohdella häntä tämän arvonsa mukaisesti! Tokihan tammasta löytyy välillä niitä parempiakin hetkiä, jolloin maailma ei ole aivan noin mustavalkoista. Tammalla vain ei tunnu synkkaavan kovinkaan monen kanssa, vaan aloittaa mieluiten aina sen hankalamman kautta. Vartu ei ole laisinkaan sieltä myöntyväisimmästä päästä, vaan vaatii itse ennen kaikkea, ja antaa periksi vasta jonkin ajan kuluttua. Tähän mennessä ihmisiltä onkin jo yleensä kadonnut koko kärsivällisyys... Muiden hevosten kanssa Varpu on yllättäen kuitenkin jo paljon parempi, kun taas ihmiset, Varpu asettaa heti koetukselle. Tiedä sitten mistä johtuu.
Hoitaessa Varpu seisoo paikoillaan, ja nauttii huomiosta. Tokihan jos yksikin karva menee väärään suuntaan, toivot, ettet olisi sitä tehnyt. Tamman reaktio on nimittäin välitön, ja tämä kyllä tulee hampaat irvessä kohti. Ihmiseltä siis todellakin vaaditaan asennetta, että ylipäätään pärjää Varvun kanssa! Muuten tamma on kuitenkin kiltisti nostaen kaviotkin ja kaikkea, jos vain mennään tamman mielen mukaisesti. Varusteet saa tammalle päälle nopeasti ja vaivattomasti - tamma ei ole koskaan tainnut ymmärtää, että työnteosta pääsee luistamaan ihan vain kiukuttelemalla mahdollisimman paljon varusteiden laitossa. Taluttaessa Varpu tulee helposti perässä, liikkuu reippain askelin eikä lähde omille teilleen hortoilemaan. Orit ovat kuin ilmaa - näitä ei huomioida eikä tervehditä. Tarhassa tamma tulee tosiaan kaikkien kanssa toimeen vallan mainiosti, eikä tämä syrji ketään rotua katsoen. Eläinlääkäri ja kengittäjä ovat hieman inhottavia - etenkin eläinlääkäri piikkeineen kaikkineen! Lastausautoon tamma tulee leppoisasti, vaikka usein jyrääkin taluttajan ohi lähes juosten autoon. Mitä sitä turhaan hidastamaan, kun kerran nopeasti pitää saada hommat hoidettua!
Ratsuna Varpu on edelleen yhtä haastava ja antaa kyllä haastetta, mutta jos onnistuu täyttämään tamman ehdot ja osaa ratsastaa, avut ovat selkeät eikä jää roikkumaan tai ajamaan eteen, muuttuu tamman asenne jo hieman suopeammaksi. Tällöin saadaan jo jotain tuloksia aikaan, eikä tamma vain kulje suorana vaan hakeutuu muotoon ja kantaa itseään. Askeleet ovat reippaat ja rennot, ja niissä on hyvä istua. Kun tamma on kuulolla, voi alkaa vaatia erilaisia koululiikkeitä aina helppoon A tasoon saakka. Tamman kanssa on hankala hakea yhteistyötä ja saada kunnollista yhteisymmärrystä välille, mutta eipä se kuitenkaan tuloksia vähennä. Tamma liikkuu edelleen itseään kantaen ja kuuntelee apuja tarkkaavaisesti. Esteillä tamma ei jää niin tarkasti katsomaan onko ratsastaja nyt millilleen oikeassa kohdassa satulassa, mutta ei siltikään siedä kovia apuja tai selkeästi myöhässä olevaa ratsastajaa. Rauhallinen ja tyyni ratsastus saa myös tamman keskittymään hyppäämään, mutta tamma tulee avustaa esteeltä toiselle alusta saakka - hyppytekniikka on kuitenkin todella hyvä, kun yhteistyö vain saadaan pelaamaan! Maastossa Varpu liikkuu tasaisesti ja varmasti, ei säiky tai hötkyile turhien rasahdusten vuoksi. Tamma usein heitetäänkin joukon ensimmäiseksi, nimittäin varmajalkainen tamma pärjää hyvin edessä. Pitkillä ja reippailla askeleilla tamma tallustaa eteenpäin, ja tämä nauttii myös uimisesta aivan silmittömästi. Innoissaan kahlaava tamma voikin päättää, ettei tämä lähde enää laisinkaan pois uimasta! Maastoesteet ovat olleet tamman kanssa myös onnistuneita, ja on niitä taitojakin saatu esiin tammasta! Intoa löytyy ja ponnua esteelle, mutta hieman tulee kuitenkin liikaa vauhtia aina joka esteen jälkeen menon ollessa lähes holtitonta viimeiselle esteelle päästessä.
Kilpailuissa Varpu on rauhallinen ja tyyni, vaikka edelleenkin määräilee jokaista menemään oman mielensä mukaan kuin tallilla. Jos tamma ei halua satulaa selkäänsä, sitä ei sitten myöskään tamman selkään saada! Äkkinäisesti vaihtuvat mielialat ja päätökset saavat itse kunkin sekaisin, jolloin tamman varustoiminen lämmittelyjä varten voi olla melkoisen kaoottista. Lämmittelyissä sitten taas jo toivoo, ettei olisi koskaan lähtenyt pois trailerin vierestä ja osallistunut koko kilpailuun. Tamma kulkee niin oman tahdon mukaisesti kuin on vain mahdollista, eikä se ole todellakaan hyvä asia. Varpu ei kuuntele tai välitä ratsastajasta ensi alkuun, vaan vasta jälkeenpäin tajuaa jälleen kuunnella myös mitä muilla on mieltä - usein hieman myöhäisemmän puoleisesti. Lopulta meno saattaa alkaa muistuttaa jotakin, mutta alkuun on mahdotonta sanoa jatkuuko Varvun kuuntelemattomuus loppuun saakka vai lopettaako se sen jossain vaiheessa. Itse kilpasuoritus riippuukin lämmittelyistä. Jos tamman tahto on voitettu, on odotettavissa mestariluokan suoritus, josta sietää olla ylpeä vielä pitkään! On kuitenkin aina mahdollisuus, ettei tamman tahtoa ole saatu kukistettua, jolloin kilpasuoritus on no.. hieman vähemmän ylpeydenaihe.
i. Harharetken Ylpeys YLA2 KRJ-I SLA-I KTK-III sh-o. rt 155cm |
ii. Harharetken Toivo SV-I SLA-II YLA2 ERJ-I sh-o. vrt 158cm |
iii. Fiktion Routa YLA2 SLA-I KRL-II
sh-o. trt 149cm |
iie. Eerikan Marinka SLA-II YLA2
sh-t. vrt 157cm |
||
ie. VIR MVA Ch Harharetken Lahja SV-II SLA-I KTK-II YLA2 ERJ-I sh-t. rt 154cm |
iei. VIR MVA Ch Hattutemppu HUI
sh-o. rt 155cm |
|
iee. Tarun Pirtuliina SLA-I YLA2 KRJ-II ERJ-II sh-t. rt 150cm |
||
e. Mörkovaaran Muusa SLA-I YLA2 KRJ-II sh-t. m 157cm |
ei. Hämypuron Rysähdys YLA1 SLA-II
sh-o. rt 152cm |
eii. VIR MVA Ch Pikantin Rymy KTK-II YLA2 SLA-II sh-o. rt 158cm |
eie. Ch Tammihaan Hertta KTK-II
sh-t. trt 153cm |
||
ee. Voonan Säihkyvä SLA-II YLA2
sh-t. rt 152cm |
eei. Rajattoman Valtteri
sh-o. trt 156cm |
|
eee. Mörkövaaran Tiuhti YLA2
sh-t. trt 154cm |
11.11.2011 - Kouluvalmennus - Hawering
Varpu oli tänään ensimmäistä kertaa valmennettavanani ja oli mukava nähdä, että kuinka Zikillä ja tammalla on lähtenyt yhteiselo sujumaan. Vähän tamma tuntui edelleen omaavan itsepäisiä piirteitä, alkuun se tahtoi jäädä jumimaan keskelle kenttää ja hieman jopa heitellä pieniä pukkeja Zikin laittaessa tätä liikkumaan eteen. Alkuverkassa ratsukon tuli mennä reippaalla ravilla eteen ja tehdä ympäri kenttää suoria teitä. Tiet olivat kyllä suoria niiltä osin, mutta se, että mentiinkö reippaasti, oli toinen juttu. Varpu lähinnä vain ihasteli maneesin seiniä ja käveli nopeasti, mutta ravista ei ollut tietoakaan. Topakasti Zikin tuli vain ohjata hevostaan ja laittaa tämä töihin, niin hiljalleen päästiin sopuun ja Varpu lähti kokoamaan itseään hienosti. Lähdimme käynnissä tekemään avo- ja sulkutaivutuksia, jotka lähtivät myös onnistumaan pienen väännön jälkeen hyvin. Ziki asetti ratsunsa huolellisesti molempiin taivutuksiin ja eikös tamma toiminut niin kuin tämän käskettiin menevän. Välillä Varpu tietenkin koetti luisua tehtävästä laiskotellen, mutta ratsastajan ollessa hyvin hereillä selässä ei ollut hevosella enää mitään mahdollisuuksia. Seuraavaksi jatkoimme harjoitusravilla eteen rataleikkaita ja ympyröitä tehden. Harjoitusravi lähti hyvin käyntiin, hiljalleen tamma alkoi kantaa itseään hyvin löytäessään sopivan tahdin ratsastajansa kanssa. Ympyröillä Zikin tuli vain muistaa taivuttaakin hevostaan, muutoin se tahtoi vain köpötellä turpa suorana ympyrälläkin. Harjoitusravin ollessa rauhallista ja tahdikasta, jatkoimme keskiravilla. Keskiravikin onnistui nätisti, kunhan Varpu vain malttoi keskittyä ja pysyä hereillä. Raviin emme tuhlanneet sen kummemmin aikaa kun ratsukolla se kohta oli hyvinkin hallussa, ja siksi siirryimme laukkaamaan keskiympyrälle. Laukka oli yllätykseksi ihmeen reipasta, ratsastajan ei juurikaan tarvinnut hopuuttaa ratsuaan eteen, pelkät laukkapohkeet riitti siihen. Ympyrällä tuli tietenkin tehdä myös suunnanvaihtoja ja sitä myöten myös laukanvaihtoja, jotka onnistuvat vähän vaihdellen. Varpu ei yleensä tajunnut, että mitä tältä haettiin silloin kun Ziki yritti tehdä ympyrällä suunanvaihtoa, ja siksi suunnanvaihdot olivat ratsukolla hieman omalaatuisia. Laukanvaihdot yleensä onnistuvat kun Ziki antoi maltillisen puolipidätteen, mutta käytti topakasti pohkeitaan. Loppuun otimme vielä harjoituslaukkaa uraa pitkin mahdollisimman pitkin ohjin. Vaikka alkuun Varpu tuntui hieman kovakalloiselta hevoselta, saatiin siitä hyvin irti valmennuksen aikana.
17.11.2012 - Estevalmennus - Hawering
Varpu oli tänään valmennuksessa todella reipas mutta siitä huolimatta erittäin yhteistyönhaluinen, joka oli melko yllätys viimekertaisen kouluvalmennuksen jälkeen. Alkuverkassa tamma teki täysin niin kuin Ziki vain tältä pyysi, ratsukko kävi nopealla temmolla kaikki askellajit lävitse ja ottivat samalla pienempiä, noin 60 sentin lämmittelyesteitä. Varpu näytti alusta alkaen todella innokkaalta hyppääjältä, mutta se malttoi vauhdiltaan hyvin kuitenkin keskittyä asiaan. Ratsukon ollessa hyvässä vireessä, lähdimme ottamaan 80cm ja 100cm sarjaesteitä, jotka olivat valmennuksessa pääteemana. 80cm sarjat Varpu hyppäsi täysin ongelmitta, laukka oli suhteellisen hyvää, lähestymiset onnistuivat ja hyvin hevonen sai mahdutettua askeleensa myös esteiden väliin. 100cm sarjoilla sen sijaan oli alkuun pientä hankaluutta, kun Varvun askeleet eivät täysin sopineet esteiden väliin, ja siksi esteet jouduttiin hyppäämään liian kaukaa tai läheltä. Ja tämä taas tietenkin aiheutti puomien putoamista ja hyvän rytmin sekoittumista. Tamman laukka piti saada hieman rauhoittumaan ja lyhyemmäksi, ja hiljalleen Ziki saikin ratsunsa laukkaa parempaan suuntaan, ja siten metrisetkin sarjat lähtivät onnistumaan kun askeleet mahtuivat hyvin esteiden välille. Kun saimme molempiin suuntiin hyvät, puhtaat suoritukset, sai ratsukko aloittaa itsenäisen loppuverkan, jokseenkin vauhdikkaalla tavalla jotta Varpu sai kulutettua energiansa pois. Kauhean suurta haastetta ei tässä valmennuksessa niinkään ollut, tarkoituksena oli vain katsoa ratsukon yhteistyötä ja ratsastajan tapaa ohjata hevostaan useilla sarjaesteillä pystyjen sijasta. Varpu osoitti tässä valmennuksessa kyllä ehdottomat esteratsunsa lahjat, Zikin vain laittaessa sen kulkemaan hyvin ja ohjatessa esteelle, tamma hoitikin hienosti hyppäämisen ja helpotti ratsastajansa tehtävää.
13.12.2011 - Estevalmennus - Hawering
Varpu pisti jälleen ratsastajansa valmennuksessa kunnolla töihin, mitään tamma ei ilmaiseksi ratsastajalleen antanut. Tänään hypimme noin 90cm esterataa, jossa oli paljon erilaisia esteitä ristikoista nouseviin oksereihin. Onneksemme Ziki oli hyvin hereillä selässä ja käänsi loppua kohden menon niin, että se olikin hevonen joka joutui kunnolla töihin. Aluksi hypimme noin 50-60cm lämmittelyesteitä joiden aikana Varpu vain löntysteli ja osoitti mieltään, mutta kyllähän sitä virtaa lisääntyi kun päästiin vähän isompien esteiden pariin. Reipas hyppääjä tamma sinäällään oli, ohjaus ja ponnistuspaikan löytäminen muunmuassa tuottivat kuitenkin sitä työtä Zikille. Ratsastajan tuli antaa koko ajan pieniä apuja ratsulleen, kuten puolipidätteitä tai pohkeita, jotta se pysyi oikealla reitillä ennen estettä. Ponnituspaikan löytäminen ei käynyt kovin helposti tietyillä esteillä, Varpu hyppäsi usein turhan läheltä tai liian kaukaa, mutta jälleen Ziki korjasi lopussa tämän virheen ja hypyt lähtivät paremmin käyntiin. Loppua kohden ratsastajan asenne muutenkin muuttui, hän topakoitui huomattavasti ja patisti hyvin ratsuaan eteen vaikkei tämä aina mikään helpoin ratsastettava tahtonut ollakaan. Ratsukon suorittaessa radan molempiin suuntiin melko puhtaasti, saivat he sen jälkeen siirtyä itsenäiseen loppuverkkaan reippaalla tahdilla.
15.12.2011 - Kouluvalmennus - Hawering
Tänään Varpu oli alusta alkaen hyvin yhteistyökykyinen ratsastajansa kanssa, tamma asteli nätisti eteen reagoiden jokaiseen selästä tulevaan apuun rauhallisesti. Myös Ziki oli hyvin hereillä selässä ja antoi maltillisia ohjeita ratsulleen eteenpäin menemiseen. Alkuverkassa ratsastaja sai päästettyä hevosen ylimääräiset höyryt hyvin pois ja siksi tehtävät lähtivät onnistumaan hyvin kun ei Varpun tarvinnut kummoisemmin temppuilla. Käynnissä lähdimme tekemään keskikäynnin kokoamista sekä lisättyä käyntiä. Ziki antoi ratsulleen hyvät ohjeet ja siten Varpu lähti samantien kulkemaan hienosti keskikäyntiä, samalla itsensä kokoen. Lisätyssä käynnissä ratsastaja sai vähän reippaammin antaa pohjetta ratsulleen, mutta muuten sekin onnistui hienosti. Lisäksi teimme vaihteeksi avo- ja sulkutaivutuksia, jotka onnistuivat tällä kertaa ihmeellisen hyvin. Zikin ohjeista Varpu alkoi nätisti taipumaan ja tekemään haluttua taivutusta. Lopussa tamma tosin alkoi jo luistamaan annetuista ohjeista kun ei olisi millään malttanut keskittyä enää tehtävään. Käyntitehtävien ollessa hyvin paketissa lähdimme ravailemaan, tarkoituksenamme mennä keski- ja lisättyä ravia. Näissäkään ei mitään ongelmaa ollut kunhan ratsastaja vain antoi selkeät ja huolelliset avut joihin Varpun oli helppo reagoida. Lisätty ravi oli välillä vähän vauhdikasta, mutta hyvät pidätteet pitivät Varpun maltillisessa ja nätissä liikkeessä. Sen jälkeen lähdimme tekemään ravi-pysähdys-ravi-siirtymisiä, joiden parissa kylläkin tarvittiin vähän pitkää pinnaa. Aluksi Varpu ei olisi millään malttanut suoraa ravista seisahtua aloilleen, vaan mukaan tuli väkisin käyntiaskeleita, ja täysin sama juttu myös takaisin raviin siirtymisissä. Käyntiaskeleet olivat siis pienoinen ongelma, mutta useilla toistoilla ja hyvillä avuilla saatiin loppujen lopuksi erittäin hyviä suorituksia aikaiseksi. Viimeiseksi lähdimme laukkaamaan vastalaukkaa ensin kiemurauralla ja sitten uraa pitkin. Vastalaukassa uralla Varpu ei aina täysin pysynyt kärryillä ja siksi nostikin välillä oikean laukan, mutta jälleen malttaen ja huolellisilla avuilla lähti vastalaukkakin onnistumaan. Vastalaukan jälkeen siirryimme vielä laukkaamaan keskiympyrälle, johon oli sijoiteltu muutamia yksittäisiä puomeja. Niiden avulla pyrimme saamaan hevosen enemmän tietoiseksi jaloistaan ja askeleistaan laukatessa, Varpu tosin oli välillä sitä mieltä, että nämähän hypätään ylitse laukkaamisen sijasta. Hiljalleen laukan jälkeen lähdimme lopettelemaan ja siirtymään loppuverkkaan.
06.01.2012 - Kouluvalmennus - Hawering
Tämän ratsukon valmennuksessa tuli myös valmentajalla tänään hiki, tuntui nimittäin ettei ratsukon kumpikaan osapuoli ollut ainakaan alkuun kovinkaan läsnä. Alkuverkan aikana Ziki pyöritteli vain päätään ympäri maneesia ja vähän saattoi ohjasta hevostaan nykäistä ympyrälle, mutta kovin suurta panostusta en ratsastajalta nähnyt. Varpu tietenkin käytti ratsastajaansa tässä tilanteessa hyväksi ja siten haahuili myös maneesissa sinne tänne. Pienen, hyvin pienen, lämmittelyn jälkeen pyysin ratsukkoa tekemään uralta mallikkaita takaosakäännöksiä mutta mitä sainkaan! Ziki edelleen vain nyhtäsi ratsuaan ohjasta ja Varpu hieman tanssahteli takajaloillaan ja suorastaan hyppeli uralla. Pieni taisto tuli kyllä ratsastajan kanssa väännettyä ennen kuin päästiin yhteisymmärrykseen ja suurin piirtein päästiin valmennuskin kunnolla aloittamaan. Lähdimme koittamaan pohkeenväistöjä jotka tapahtuivat pitkänsivun kulmasta kentän keskelle ja sitten halkaisijalta takaisin seuraavaan kulmaan. Nyt ratsastajalla oli mukana jo vähän enemmän yritystä ja sai pohkeensakin liikkumaan oikealle kohdalle ja siksi Varpukin hieman nöyrtyi ja teki niin hyviä väistöjä kuin vain tuohon tilanteeseen pystyi. Molempiin suuntiin teimme ratsukon kanssa reippaasti kyseistä tehtävää että varmasti jäi sekin Zikin ja Varvun mieleen. Sittenpä otimme vähän vauhtia lisää ja toistimme väistöjä ravissa jotka sujuivat, kuten arvata saattaa, melko epätoivoisesti. Varvulla tuntui vauhtia olevan ihan kiitettävästi ja tamma tahtoikin vähän oikoa hommista, ja koska Zikikään ei topakkana selässä istunut niin... No, jonkinmoisia väistöjähän ratsukko minulle tarjosi, joskaan ei kuitenkaan nyt niitä mallikkaita. Raviväistöjen jälkeen siirryimme kentän keskelle tekemään käynti-ravisiirtymisiä kahdeksikonmuotoisella kiemurauralla. Zikilla ja Varvulla ei niinkään itse siirtymisissä ongelmia ollut, Varpu nosti nätisti ravin pienestä pohkeenpuristuksesta ja hidasti myös nätisti käyntiin. Sen sijaan siinä kiemurauran muodossa pysyminen oli pieni haaste ja etenkin siinä taipuminen. Ratsastajalta olisin toivonut tehtävässä vähän topakampaa asennetta mutta sillä mentiin ja ok jälkeä kuitenkin saatiin. Ravitehtävien jälkeen siirryimme laukannostoihin ja laukkaan joissa tällä kertaa painotin enemmälti ratsastajan istuntaan ja apujen käyttöön. Zikin istunta oli nostoissa ja laukassa huolellinen, mutta avut eivät aina tahtoneet mennä hevoselle läpi, siispä enemmän tarkennusta ensi kerralla pohje- sekä ohjasapuihin. Ennen loppuverkkaan siirtymistä ratsukko sai pyöriä vielä laukassa monikaarisella kiemurauralla, jossa tuli kiinnittää huomiota hevosen taipumiseen kaarissa ja ylipäätään kiemurauran symmetriseen muotoon.