R.I.P Black Spotted Tiger

s. 16.04.2014 - k. 01.01.2017, muistosivut täällä

Saavutukset

01/2016 KRJ-laatuarvostelussa pistein 5,5 + 42 + 14 + 20 + 15 = 96,5p KRJ-II
01/2016 VVJ-laatuarvostelussa pistein 6,5 + 40 + 18 + 20 + 15 = 99,5p VVJ-II

Luonne

Yleisesti Tinka on rauhallinen joka miehen, naisen ja lapsen hevonen, joka ei vähästä hätkähdä. Isosta koostaan huolimatta, sen voi rauhassa antaa pienemmänkin hoitajan talutettavaksi ja hoidettavaksi, ilman pelkoa siitä että tälle pienelle hoitajalle kävisi mitään.
Tinka tulee hyvin toimeen toisten tammojen kanssa ja se voidaan tarhata isommassakin laumassa. Se on rauhallinen sivusta seuraaja jolla on hirvittävän pitkä pinna ja sietää riehuvia varsoja ja nuoria hyvin. Kyllä Tinka osaa tarvittaessa laittaa nuoret nelijalkaiset ojennukseen kun mopo alkaa näillä keittämään yli.

Hoitaessa Tinka on yllätys yllätys, helppo. Se nojailee tyytyväisenä naruihin tai mutustelee silmät puoli ummessa heinää, mikäli sitä on tarjolla. Tinkaa ei tarvitse väkisin edes laittaa karsinassa kiinni, sillä sen ei ole tapana pyöriä kun ihmisiä on paikalla. Kaviot tamma nostaa nätisti ylös ja pitääkin ne sielä tarvittavan ajan, eikä nojaile turhia. Jouhien selvittelystä tämä rouva nauttii, ja se voisi olla letitettävänä vaikka koko päivän. Varusteet saa Tinkalle laitettua ongelmitta. Se ei ostaa pullistella tai heittele päätään katon rajaan kun kuolaimia yritetään laittaa suuhun. Talutettaessa Tinka on rauhallinen, eikä se siinäkään turhia hötkyile.

Tinka on ratsuopetettu aikuisiällä, ja osittain ehkä tästä syystä se ei ole tallin osaavin hevonen, mutta varmasti yksi innokkaimmista oppimaan. Tamma osaa yksittäisiä vaativienkin luokkien "temppuja", mm. takaosakäännöksen, kunhan se tehdään hyvin hitaasti ja rauhallisesti ja selkein avuin. Myös vastalaukka suoralla uralla sujuu, sekä avotaivutus, kun se tehdään käynnissä ja kulmaa apuna käyttäen. Tinka on kuitenkin äärimmäisen yritteliäs rouva joka oppii mielellään uutta. Se tarvitsee ratsastajalta kuitenkin paljon tukea, sekä selkeät ja yksinkertaiset avut. Kikka kolmoset saa tämän kanssa siis jättää unholaan.
Tinka ei pure tai roiku kuolainta vasten ja se on riittävän herkkä pohjeavuille. Pelkällä painolla se ei toimi, vaan vaatii kaikkien kolmen avun saumattoman yhteistyön. Tinkalla on miellyttävät, kuitenkin suhteellisen isot liikkeet joissa on vähemmän osaavamman ratsastajan helppo opetella istunnan saloja. Tamma on varmajalkainen, eikä hätkähdä pienistä eikä isommistakaan "möröistä".

Ajaessa Tinka on tasainen, varmajalkainen ja helppo. Se vastaa hyvin apuihin ja on hyvin verryteltyään riittävän ketterä. Tinka on ajo-opetettu nuorempana, mutta sillä ei ole kummemmin valjakkoa harrastettu ennen tuloaan Spirosiin, joten mitään hienoja nopeita käännöksiä tai isompia temppuja se ei osaa, mutta se on kärryjenkin edessä hyvin yritteliäs touhu rouva joka pyrkii suorittamaan siltä pyydetyt tehtävät sata lasissa.

Jälkeläiset

Tinka on pienimuotoisessa ja tarkkaan harkitussa irlannincob jalostuksessa!
Se tulee saamaan elämänsä aikana maksimissaan kahdeksan (8) jälkeläistä, evm sukuisista irlannincob oreista.

Sukutaulu

i. Black Eyed Barbarian oli 168cm korkea tummanruunikon kirjava irlannincob ori. Se syntyi ja eli ensimmäiset vuotensa eteläisessä Englannissa, mistä se myytiin 6-vuotiaana Skotlantiin kilpa- ja jalostus oriksi. Black Eyed Barbarian oli kevytrakenteinen, runsas jouhinen ori. Se oli varsin kysytty jalostus ori uudessa kotimaassaan Skotlannissa, mutta jätti jälkeläisiä myös Englantiin ja muualle Eurooppaan. Ori aloitti valjakkouransa parivaljakoissa, mutta siirtyi pian yksilö luokkiin, missä se pärjäsi paremmin. Black Eyed Barbarian oli luonteeltaan yksinäinen sielu, mutta nimensä veroinen barbaari se ei suinkaan ollut, vaan varsin lempeä, oman arvonsa tunteva, yhden miehen hevonen.
ii. Barbaric Mustache oli 166cm korkea mustan kirjava irlannincob ori Sveitsistä. Ori myytiin ensimmäisen kerran heti vieroituksen jälkeen Belgiaan missä se asusteli 10 vuotta toimittaen siitos orin tärkeää virkaa. Oria nähtiin myös paljon näyttelyissä ympäri Eurooppaa sekä se esiintyi näytöksissä moni valjakossa. Belgiasta ori myytiin Irlantiin jossa se eleli 19-vuotiaaksi asti, jolloin se piti astutuksessa ilmenneen ongelman takia lopettaa. Barbaric Mustache oli kysytty ja varsin paljon käytetty jalostusori, etenkin Belgiassa ja se jätti lukuisia valjakossa hyvin toimivia hevosia. Ori itse ei tehnyt merkittävää uraa valjakkokilpailuissa, mutta oli ajaessa herkkä, yhteistyöhaluinen ja hyvin ryhmässä toimiva.
ie. Murmur oli 164cm korkea tummanruunikon kirjava irlannincob tamma. Se syntyi Pohjois-Ruotsissa jossa myös eleli ensimmäiset elin vuotensa ja varsoi myös kasvattajalleen kaksi varsaa. Kasvattajansa kanssa Murmur myös kilpaili helpoissa kouluratsastus luokissa sekä se ajo-opetettiin, mutta kasvattajan kiinnostuksen puutteen vuoksi sillä ei kilpailtu Ruotsissa valjakkokilpailuissa. 9-vuotiaana Murmur myytiin Englantiin jossa se päätyi lähes täyspäiväiseksi siitostammaksi. Se oli toimiva ajo- sekä ratsuhevonen ja näinpä uuden omistajan lapset saivat tutustua kilpailemisen saloihin tamman kanssa. Murmur sai elämänsä aikana yhteensä kahdeksan varsaa, niistä viimeisen 21-vuotiaana jonka jälkeen se siirtyi täyspäiväiselle ansaitulle eläkkeelle. Tamma oli luonteeltaan rennon rempseä, hyväntahtoinen jättiläinen.

e. Tiger no Stripes oli 157cm korkea kimo irlannincob tamma Irlannista. Se myytiin 3-vuotiaana, valmiiksi astutettuna Etelä-Walesissa asuneelle kasvattajalle. Tamma varsoi uuden omistajansa luona kolme varsaa, ennen kuin se myytiin Englantiin Toby McBrianille 8-vuotiaana. Tobyn ostaessa Tiger no Stripesin se ei ollut lainkaan ratsu tai edes ajo-opetettu vaan oli täysin keskittynyt siitostamman tehtäviin. Tamma ei kuitenkaan ollut entisen omistajansa mielestä jättänyt riittävän hyviä jälkeläisiä joten se myytiin. Tobyn omistuksessa Tiger no Stripes ajo- ja ratsuopetettiin sekä se esitettiin irlannincobien kantakirjaan. Kilpauraa kouluratsastus tai valjakkoajossa tamma ei ehtinyt tehdä, sillä se loukkasi selkänsä juuri ennen kisauransa alkamista. Vamma ei kuitenkaan estänyt tamman siitoskäyttöä, joten se siirtyi takaisin siitostammaksi. Tobylle Tiger no Stripes varsoi neljä, hyvä rakenteista, selväpäistä varsaa. Tamma oli itse luoteeltaan rauhallinen joka paikan höylä. Se päästettiin ikuiseen uneen 19-vuotiaana kun sen selkä alkoi kunnolla vaivata.
ei. Striped Dread oli 160cm korkea voikko irlannincob ori Englannista. Voimakasrakenteinen, runsas jouhinen ori syntyi pienelle aloittelevalle kasvattajalle Pohjois-Englannissa. Se jäi kasvattajalleen ja niitti tämän kanssa ihailevia katseita ja huokauksia missä liikkuikin. Ori kilpaili kohtuullisella menestyksellä helpoissa kouluratsastusluokissa sekä se oli myös ajo-opetettu. Näyttelyissä ori usein palkittiin hienoimmalla ruusukkeella, eikä suotta. Striped Dread oli varsin haluttu jalostusori, mutta sen kasvattaja-omistaja oli hyvin tarkka siitä kenelle oria antoi. Ehkä se olikin orin laadukkaiden varsojen syy. Striped Dread jätti hyvärakenteisia, tasaisen luonteen omaavia jälkeläisiä ympäri Eurooppaa ja aina Amerikkaa myöten.
ee. Bengal Lover oli 155cm korkea kimo irlannincob tamma Irlannista. Kasvattajansa silmäterä eleli harmillisen lyhyen elämän kotitilallaan. Se oli ajo-opetettu ja kilpaili nuorena avoimissa noviisi tasoisissa valjakko kilpailuissa. Pientä menestystäkin tamma niitti, mutta sen kanssa ei koskaan tähdätty seuratasoa korkeammalle. Bengal Lover oli myös ratsuopetettu, mutta se ei koskaan oikein tottunut kiertämään ratsastaja selässään uraa pitkin, maastossa se sen sijaan viihtyi hyvin. Se varsoi ensimmäisen kerran 7-vuotiaana, ja vaikka kantoaika ja synnytys olivat normaalia haastavammat tamman kanssa, eikä varsa elänyt viikkoa pidempään, päätettiin Bengal Lover astuttaa toistamiseen samalla orilla. Valitettavasti tamma itse menehtyi synnyttäessään ainokaiseksi jääneen varsansa, Tiger no Stripes’n.

Kisakalenteri

Päiväkirja

18.02.2015 Miten Tinka päätyi Spirosiin?
Tinkan löysin ensimmäisellä Englannin reissullani. Olin katselemassa irlannincobeja uuteen talliini ja kiertelin ympäri Englantia eri farmeilla katselemassa myytäviä hevosia. Tinkan löysin viimeisimpinä päivinä vieraillessani eteläisessä Englannissa. Tamman kasvattajalla Toby McBrianilla oli kolme eri ikäistä aikuista tammaa myynnissä. Saavuin Tobyn tilalle sovittuun aikaan vuokra-autolla. Myytävät tammat odottivat läheisessä tarhassa johon kävelin sisälle Tobyn perässä. Aikani rapsuteltuani tammoja ja Tobyn kanssa keskusteluani päädyin koeratsastamaan kaksi kolmesta tammasta. Toby otti tammat kiinni ja ojensi toisen naruista minulle. Toby talutti Tinkan ensin ulos tarhasta ja seurasin toisen tamman kanssa perässä. Rouvat laitettiin nopeasti kuntoon ja talutettiin kentälle. Toby ratsasti ensin nuoremman, hieman raskaampi rakenteisen tamman, hoitajan taluttaessa Tinkaa kentän toisella puolella. Tobyn jälkeen nousin itse nuoremman tamman selkään. Tamma tuntui ihan mukavalta, se oli varsin osaava ja herkkä pohkeelle ja istunnalle. Tinkan selkään noustessani, tuntui kuin olisi tullut kotiin. Vaikka Tinka oli osaamattomampi kuin edellinen tamma, niin siinä oli kuitenkin jotain joka sai minut loppuen lopuksi kallistumaan sen puoleen. Toby hyväksyi oitis tarjoukseni, teimme tarvittavat paperi työt ja sovimme, että hän lähettää tamman muutaman päivän päästä lentokoneella Suomeen.
Koti Suomeen päästyäni soitin oitis Tobylle joka kertoi saaneensa Tinkalle peruutuspaikan jo seuraavaksi päiväksi. Hän myös mainisti, että osasi odottaakin, että ostan juuri Tinkan, sen verran hyvältä parilta näytimme kentällä.

26.02.2015 Kotiutumista ja kuulumisia
Tinka on nyt ollut Suomessa muutaman päivän ja se on kotiutunut hyvin, aivan kuin se olisi aina ollut kylmässä pohjolassa. Lentomatka rouvalla sujui hyvin, eikä lennon aikana kuulemma ollut mitään ongelmia, se on aina ilo kuulla. Tinka oli yksi ensimmäisiä tinkereitä jotka saapuivat Spirosiin, joten se otti heti paikkansa lauman johtajana. Ihan varsinainen johtaja johtaja Tinka ei ole, ja se tulee varmasti luovuttamaan paikkansa suosiolla vahvempi tahtoiselle tammalle ajallaan. Tinkan kanssa on kevyesti ratsasteltu kentällä sekä maastossa ja se on päässyt myös ihmettelemään maneesia ja sielä olevia peilejä. Rauhallinen ja vahvahermoinen tamma ei ollut peileistä moksiskaan ensimmäistä kertaa ne nähdessään. Kärryt tamma saa pian peräänsä ja sen kanssa aletaan muistuttelemaan mieleen myös valjakkoajon saloja. Ensimmäisenä on kuitenkin tarkoitus astuttaa Tinka yhdellä tallin oreista, jonka jälkeen aletaan vasta miettimään tulevaa kilpauraa.

04.03.2015 Ensimmäinen pienokainen
Astutus ja kantoaika Tinkalla sujui mutkitta ja varsa kasvoi mahassa odotettuun tapaan. Vaikka Tinka oli synnyttäjänä ensikertalainen, se aloitti synnytyksen melkein juuri silloin kun eläinlääkäri oli arvioinnutkin. Aamuyöllä tallin hoitaja Reetta tuli herättämään minut. Reetta oli jäänyt vapaaehtoisena vahtivuoroon synnytystä silmällä pitäen. Nyt tamma oli alkanut näyttämään merkkejä mahdollisesti synnytyksen käynnistymisestä. Sukelsin eteisessä saappaisiin ja heitin talvitakin niskaani, kun marssin puoli juoksua Reetan perässä talliin. Tarkkailimme karsinan ulkopuolelta, antaen Tinkalle kuitenkin työrauhan. Kun varsaa ei alkanut lukuisista supisteluista kuulumaan, päätin soittaa eläinlääkärille. Lääkäri saapui onneksi pian. Sopivasti Tinkan synnytys oli edennyt eläinlääkäriä odotellessa, eikä siinä loppuen lopuksi tarvinnut hirveästi auttaa. Tinka synnytti komean pienen orin. Eläinlääkärimme tarkasti varovasti varsan päällisin puolin, sekä tarkkaili Tinkaa, että myös sillä oli kaikki hyvin. Tinkan äidinvaistot syttyivät sillä silmän räpäyksellä kun varsa maailmaan putkahti, ja se riensi putsaamaan pienokaistaan. Tinka ei kuitenkaan onneksi ole osoittautunut suojelevaksi emäksi, vaan antoi myös eläinlääkärin tutkia varsan.
Varsomisesta on nyt kulunut päivä, ja emä sekä varsa voivat hyvin. Pieni poika on osoittautunut suur syömäriksi, ja se tuntuukin olevan aina Tinkan nisillä kun sitä käy katsomassa.

16.12.2015 Pyöreitä vuosia
Mihin se kaikki aika oikein menee.. Niin se Tinkakin täyttää jo hienot 20-vuotta! Tallin väen kanssa rouvalle ”leivottiin” oikein syntymäpäivä kakku joka sisälsi tietenkin paljon porkkanoita ja omenaa, kuorutettuna melassi siirapilla. Syntymäpäivien kunniaksi lähdin ilman satulaa Tinkan kanssa maastoon. Luotin Tinkan olevan oma varmajalkainen itsensä, joten en laittanut sen selkään kuin ratsastusloimen, ettei vain vanhalle rouvalle tulisi vilu Suomen talvessa. Maastossa Tinka sai edetä omaan tahtiinsa, katsella maisemia ja hamuta kuusen oksia. Kyllä se vanhakin vetreytyy kun pääsi lenkin loppupuolella vielä laukkaamaan suoralle niin kovaa kuin itse halusi. Arvolleen sopivasti Tinka ei mitään kiitolaukkaa nelistänyt, vaan tyytyi hieman pidentämään laukkaa sitä mukaan kun sille annettiin lisää ohjaa. Laukkaspurtin lopuksi Tinka jopa hieman pukitti! Nyt tamma joka ei ikinä pukita tai hypi pystyyn, heitti ilmoille pienen ilopukin. Vaikka pukki tulikin ratsastajalle täytenä yllätyksenä, ei ollut vaaraa pudota selästä, sen verran pienen pukin Tinka kuitenkin teki. Maasto irrottelun jälkeen Tinka pääsi tallikäytävällä kaikkien rapsuteltavaksi ja lopuksi ennen kuin se pääsi takaisin tarhailemaan muiden mammojen kanssa, sen annettiin nauttia oma synttäri kakkunsa kaikessa rauhassa karsinassa.

Valmennukset

30.03.2015 Kouluvalmennus, valmentajana Mette Ojanko (kirj. omistaja)
Hamzi oli innoissaan kertonut puhelimessa uudesta Englannista tulleesta kookkaasta tinker tammastaan, joten uteliain mielin saavuin Spirosin parkkipaikalle. Näin Hamzin nousevan isokokoisen tinker tamman selkään tallipihalla ja olin vakuuttunut, että tämä olisi se päivän projekti. Tervehdin ratsukkoa ja kävelin sen perässä maneesiin. Alkukäyntien aikana kyselin Hamzilta hieman uudesta tulokkaastaan, tai no eihän se ihan uusi enään ollut, sehän oli jo ehtinyt pyöräyttämään varsankin. Hamzi kertoi, että tullessaan Englannista Tinka oli hieman pyöreässä kunnossa eikä sen lihaskunnossakaan ollu kehumista, ensimmäiset päivät olikin siis mennyt kunnon kohotuksessa. Tamman tason jo tiesinkin ja olin räätälöinyt valmennuksen silmällä pitäen sitä.
Hamzi sai alkuverrytellä Tinkan itsenäisesti. Ratsukko teki siirtymisiä ensin käynnistä pysähdykseen, sitten käynti-ravi-pysähdys ja lopussa myös siirtymisiä ravista laukkaan. Tinka näytti hyvin yritteliäältä, vaikkei se oikein aina tiennyt mihin se pitäisi jalkansa iskeä. Jo verryttelyssä tamma meinasi kopuroida jalkoihinsa, onneksi Hamzia se vain enemmän nauratti. Alkuverryttelyn jälkeen puuhkuttava tamma sai kävellä pidemmällä ohjalla muutaman kierroksen ja tasata hengityksensä. Tinkan tuntuessa jo hieman levänneeltä pyysin Hamzia lyhentämään ohjaa, ensimmäisenä tehtävänä olisi peruutukset. Hamzi lyhensi ohjaa ja Tinka huokaisi syvään. Hyvän käynnin löydettyään pyysin ratsukkoa tekemään pysähdyksen ja siitä kolmen askeleen peruutuksen. Tinka teki kauniin tasajalka pysähdyksen, mutta peruutuksissa sillä oli hieman hakemista. Hetken mietittyään mitä ratsastaja siltä halusi, se ymmärsi ottaa askeleen taaksepäin josta seurasikin sitten kasa rapsutuksia ja kehuja. Tinka oppikin sitten kerrasta eikä peruutusten kanssa ollut enään ongelmia. Peruutusten jälkeen siirryttiin harjoitusravissa tekemään täyskaartoja sekä pääty-ympyröitä, joille myöhemmin otettiin vielä laukkaa. Tinka haki alkuun hieman tasapainoaan, mutta muuten se taipui kauniisti ja oli koko ajan Hamzin apujen alla.
Valmennus päätettiin hieman aikaisemmin kuin oli tarkoitus ratsun huonomman kunnon takia, ja koska Tinka suoriutui tehtävistä esimerkillisesti, ei sitä haluttu rasittaa yhtään enempää. Loppuverryttelyjen jälkeen heitin Tinkan selän päälle maneesin katsomon reunalla olleen ratsastusloimen ja avasin ratsukolle oven. Hamzi lähti kävelemään Tinkan kanssa loppukäynnit maastoon, itse kiitin ratsukkoa ja lähdin kohti uusia haasteita.

04.08.2015 Kouluvalmennus, valmentajana Miivi
Tänään valmennettavakseni olivat saapuneet irlantilainen tupsujalkaneiti Black Spotted Tiger omistajansa Hamzin kanssa. Lajinamme olisi kouluratsastus, ja se pidettäisiin tasolla Helppo C. Mustankirjava tamma saapui Hamzin kanssa valmennukseen hyvissä ajoin. Punttasin tamman ratsastajan sen selkään, jonka jälkeen he saivat aloittaa yhdessä vapaamuotoisen alkuverryttelyn, jossa ratsukko sai tehdä runsaasti ravitehtäviä sekä taivutuksia. Varsinaiseksi tehtäväksemme olin suunnitellut tempolisäyksiä ravissa, se oli tärkeä perustehtävä, mutta perusteidenkin kertaaminen oli aina hyvästä. Alkuun olin yllättynyt ratsun hitaudesta apuihin reagoimiseen, ja tehtävä kulkikin kangerrellen helppoudestaan huolimatta. Vähitellen se kuitenkin alkoi sujua ja useiden opastusten ja vinkkien saatoin olla jopa tyytyväinen ratsukon suoritukseen. Valmennuksen lopussa annoin ratsukolle palautteen, joka sisälsi niin kehuja kuin vinkkejä tulevaisuutta varten, ja jätin valmennettavani suorittamaan itsenäisiä loppuverryttelyjä.

17.08.2015 Valjakkovalmennus, valmentajana felissa
Pääsin pitkästä aikaa valmentamaan muitakin kuin oman tallin tupsujalkoja. Hamzi oli tallissa vasta valjastamassa kirjavaa Tinka-nimistä tammaansa kun saavuin Spirosiin, joten meillä oli hyvin aikaa keskustella hevosesta ja valjakon tavoitteista. Keskittyisimme tänään kouluosuuden hiomiseen ja Noviisin kouluohjelman asioihin. Valjakko sai ensin verrytellä ja tehdä paljon ympyröitä ja temponvaihdoksia. Tinka liikkui reippaasti eteen ja vaikutti melko herkältä ohjasavuille. Tamman verryttyä valjakko sai alkaa tehdä täyskaartoja ensin käynnissä ja sitten ravissa, kuten kouluohjelmassakin. Tinka oli ensin aika jäykän oloinen, eikä Hamzi saanut kuvioista täysin säännöllisiä, mutta pikkuhiljaa valjakon meno alkoi näyttää paljon paremmalta. Seuraavaksi harjoittelimme pysähdystä ja 10 sekunnin liikkumatta olemista jokaisen sivun keskellä, mutta innokas tamma ei olisi oikein malttanut seistä paikoillaan. Lopuksi pyysin valjakkoa menemään vielä 4-kaarisen kiemurauran ravissa molempiin suuntiin, jonka jälkeen annoin luvan loppuverryttelylle. Kävelin loppukäynnit valjakon vierellä ja annoin palautetta ja kehitysideoita tulevaisuutta varten.