VIRALLINEN NIMI | Gardis BE "Aada" | KOULUTUSTASO | |
ROTU | Brandenburginhevonen | » kouluratsastus | Vaativa B |
REKISTERINUMERO | VH06-066-9079 | » esteratsastus | 150cm |
SYNTYNYT, KUOLLUT | 01.07.2009 - 22.05.2014 | » maastoesteet | 140cm |
VÄRI & SUKUPUOLI | Kimo tamma | ||
SÄKÄKORKEUS | 165 cm | OMISTAJA | Ziki VRL-05965 |
PAINOTUSLAJI | Estepainotteinen | KOTITALLI | Cheval Delamer |
4-VUOTIAS | 01.03.2010 | KASVATTAJA | Viivuska, Belvine |
Yleensä Aada on aina iloinen, oikea tallin ilopilleri. Jos on huono päivä, voi olla varma, että Aada ottaa sinut aina yhtä pirteänä ja iloisesti vastaan, ja pakostahan siitä tulee paremmalle tuulelle. Aadalla ei siis tosiaan tunnu näitä huonoja päiviä olevan, vaan aina yhtä lämmin vastaanotto on. Seuraa jokaista liikettä mielenkiinnolla ja todella sosiaalinen hevonen, josta voi saada todella hyvän ystävän. Ratsastaessa liikkuu reippaasti ja energisin askelin, eikä ainakaan eteenpäin tarvitse kannustaa.
Hoitaessa Aada seuraa siis koko ajan minkä harja otetaan ja mistä harjataan. Jos harjataan liian kovaa, lähtee tamma hyvin nopeasti alta pois. Erityisesti selästään Aada on varovainen ja tarkka, jos liian kovaa painetaan. Jos taas hyvä kohta löytyy, sen kyllä näkee Aadan ilmeestä. Kaviot tamma nostaa helposti ja kevyesti, ja jaksaa jopa itse kolmella jalalla seistä nojaamatta siihen ylhäällä olevaan. Varusteet tamma antaa laittaa helposti, seisoo vain paikoillaan ja odottaa, koska pääsisi jo pois. Taluttaessa Aada tulee ihan hyvin perässä, mitä nyt orin vetävät tammaa vähän turhan paljon puoleensa välillä. Kaikki liikkuva saa Aadan kääntämään päätään ja jos tarvetta, säpsähtämään. Jos on oikein todella pelottavaa kuten traktori, täytyy ottaa jalat alleen ja paeta vielä kun voi.
Ratsastaessa Aada on huomattavasti rauhallisempi, vaikka edelleen kyttää kaikkea liikkuvaa ja säpsähtelee, mutta karkuun lähtee vain kun jotain oikeasti pelättävää tulee. Tamma on siis selästä käsin mukava ja edelleen iloinen, eikä välitä, vaikka vahingossa vähän mokaisikin. Askeleet ovat reippaat ja lennokkaat, ja etenkin laukka on eteenpäin pyrkivää ja tahdikasta. Ravi on melko pompottavaa ja lyhytaskelista, mutta ei sentään ihan kipitykseksi mene. Esteitä Aada siis tykkää hyppiä, ja omaakin siihen sopivan tyylin. Kuuntelee ratsastajaa tarkkaavaisesti, ja aina suuntaamassa heti seuraavalle esteelle. Askelten laskeminen ei ole Aadan vahvuuksia, mutta kyllä niistäkin ratsastajan avustuksella selvitään. Sarjoilla Aada hätääntyy helposti, eikä oikein ole varma mitä tehdä, että ratsastajaa tarvitaan vähän enemmänkin tämän tamman kanssa. Kuumenee melko helposti, että jos antaa vauhdin kiihtyä itsekseen, ei se enää kohta ole hallittavissa. Koulua Aada menee vaativalle B tasolle saakka, joten ei ihan puupökkelö ole. Ei kuitenkaan tarkoita, että Aada sen parissa oikein viihtyisi. Kyllä sitä nyt menee ja kyllä sitä nyt jotenkin osaakin ja muuta, mutta innokkuudesta ei tosiaan pisteitä heru. Kärsivällisyyttä kouluratsastuksessa Aadalla ei niin paljoa ole, että yhtä koululiikettä ei kovin kauaa voi hiomaan jäädä. Sen sijaan esteillä yhtä estettä voidaan jauhaa vaikka kolme tuntia, ja edelleen Aada jakaa keskittyä ja yrittää tehdä paremmin. Maastossa Aada ei siitä varmimmasta päästä ole, mutta jonon hännillä kyllä tulee loistavasti. Yksin maastoillessa kannattaa varoa marjastajia ja muita, sillä nehän voivat pienen Aadan kimppuun hyökätä milloin tahansa. Maastoesteet ovat sitten taas Aadan mieleen, sillä tykkää maastoilla ja vielä hypätä, mikä sen parempaa? No valitettavasti maastoesteratoja ilman vesiesteitä ei juuri ole, joten maastoestekisoissa ei niinkään pärjätä… Vedestä kun tamma ei tykkää sitten yhtään.
Kilpailuissa Aada voi ensin vähän säpsähdellä ja olla säikkynä, eikä malttaisi millään rentoutua. Lämmittelyissä täytyykin tamma saada täysin rauhoitettua, että voi sitten itse radalla saada jotain aikaan. Orit ovat tietenkin edelleen kiinnostavia ja niitä täytyy vähän kyttäillä, flirttaillakin vähän. Aada nyt selittää tämän kilpailijoiden eliminoimiseksi, mutta voihan tässä muustakin olla kyse… Noh, itse radalla sitten Aada pärjää rentoutuneena hyvin ratsastajan ollessa hereillä, mutta ratsastajan hereillä olemisesta ei ole mitään apua, jos tamma ei ole yhtään rentoutunut vaan hermoilee ennen jokaista estettä. Ennemmin tai myöhemmin siinä tulee sitten pudotuksia ja kieltoja.
i. Grimwald BE ERJ-I YLA2 ERL-III | ii. Gemäss Bandit GER YLA3 | iii. - |
iie. Perfect Woman GER | ||
ie. Mauve Thirrin GER YLA3 ERJ-III SJP-III | iei. Lupiccino GER | |
iee. Aizalyasni GER | ||
e. Svanhild Libertina | ei. Carlie GER | eii. Alotastuff |
eie. Nearly perfect | ||
ee. Charolyn GER | eei. Jordan Grett | |
eee. Indian Paintbrush |
14.06.2010
Laitumella syödessä on tamman maha päässyt kasvamaan, joten tänään pääsi vähän rankemman puoleisille treeneille. Saanut olla pitkään lomilla, joten teki myös ihan hyvää päästä harjoittamaan näitä estetaitoja jälleen. Harjoiteltiin hyppäämistä siis, korkeita esteitä lähinnä tiukoilla käännöksillä ja sarjaesteitä. Tamma pärjäsi ihan kiitettävästi, vaikka välillä pudotuksia tulikin. Kieltäytymisiä vain pari kertaa, kun tie meni liian tiukaksi eikä tamma saanut askeleitaan sopimaan niin nopealle käännökselle. Loppuun mentiin maastokävelylle ja kiertelemään sieltä ja täältä. Aadalla oli ihan omanlainen käsitys rauhallisesta lenkistä, kun tamma hyppi sinne ja tänne pakoon hurjia puskissa piileskeleviä petoja.
27.04.2011
Tamma oli juuri nauttimassa keväisestä iltapäivästä, huiskutellen ensimmäisiä kärpäsiä kimpustaan, kun saavuin hakemaan tätä ratsastettavaksi. Tamma ei näyttänyt erityisen innokkaalta, mutta seurasi kuitenkin perässäni. Ainakin pääsi pois mutaisesta tarhasta, joka ei tosiaan näyttänyt haittaavan tammaa! Suuntasimme suoraan kentälle, johon olin hakenut tamman harjat. En kuitenkaan harjannut tätä suoraa päätä, vaan otin tammalta riimun pois, ja päästin vapaaksi kentälle. Tämä lähti hetken ihmettelyn jälkeen kävelemään pois, kun itsekin käänsin selkäni ja aloin touhuamaan muuta. Tamma liikkui hieman kauemmas, ja meni piehtaroimaan. Tyytyväisenä tamma pyöri muutaman kerran ympäri, ravisteli, ja palasi jälleen luokseni. Tämä näytti erittäin tyytyväiseltä, ja katsoi minua innokkain silmin. Naureskellen aloin harjaamaan tammaa, kun tämä seisoi paikoillaan, hieman välillä liikkuen ja ihmetellen mitä oikein teen.
Aada oli rauhallinen ja rentoutunut harjauksen aikana, mutta vasta tämän jälkeen aloitimme itse työt. Lähdin kävelemään kohti kentän keskustaa pidempi naru kädessäni, Aada seuraten perässäni. Keskellä kenttää lähdin liikkumaan tamman vasemmalle puolelle, jotta tämä lähtisi liikkumaan ympyrällä. Aada lähti heti kävelemään reippaasti ympyrällä, mutta hieman liian lähellä. Nostinkin käsiä hieman, jolloin tamma osasi suurentaa ympyrää. Seuraavaksi teimmekin jo voltteja, jonka jälkeen nostin ravia. Tässäkin teimme parit voltit, kunnes kutsuin tamman luokseni ja vaihdoimme suuntaa. Teimme samaa vielä toisessa suunnassa, kunnes nostin laukkaa. Tässäkin tamma pysyi ympyrällä, vaikka tekikin pukkeja ja iloisia loikkia. Tammalla riitti virtaa ja intoa, mutta jaksoi silti kuunnellakin minua. Molemmilla oli hauskaa, ja lopulta otinkin tamman takaisin käyntiin. Menimme loppukäynneiksi kävelemään maastossa pientä lenkkiä, eikä Aadan tarvinnut pelätä – olinhan siinä tamman edessä kävelemässä, joten pedot söisivät kyllä minut ennen tammaa itseään!
06.08.2011
Aada on menestynyt kivasti kilpailuissa, sijoituksia on tullut tasaiseen tahtiin ja kilpauraa jatketaan vielä. Tammalla
on myöskin jo kaksi jälkeläistä, molemmat suomalaisia puoliverisiä tallin kasvatusrodun tapaan. Aada onkin oikein hieno
lisä suomalaisten puoliveristen uudempaan sukupolveen, tuoden hieman erilaista saksalaista verta mukaan jalostukseen.
Treeneissä Aada on ollut tapansa mukaan iloinen ja reipas tamma, aina menemässä (joskus hieman liiankin reippaasti) pysyen
kuitenkin edes jotenkin ratsastajan hallinnassa. Hypyt ovat parantuneet, ja tamma osaa jo hieman katsoa lähestymisiään -
siihen ei kannata kuitenkaan luottaa. Ei tamma nyt kuitenkaan aivan vielä osaa lähestymisiään itse katsoa, joten paras
vain itse ohjata tamma esteelle ja auttaa niin paljon kuin vain pystyy! Keskittyminen on vain parantunut iän karttuessa,
ja tämä seuraa kiinnostuneena mitä ratsastaja oikein selässä tekee. Kelpo tamma siis kerrassaan, ja odotamme innolla mitä
tamma tulee tulevaisuuden laatuarvosteluissa näyttämään!
15.01.2012
Istuessani aamulla kotonani kahvikuppi kädessä mietin, että kenet sitä tänään ottaisi töihin. Lopulta sain neronleimauksen, nimittäin olinkin miettinyt hieman, että pitäisi saada jotain jännitystä tähän elämään! Mikäs onkaan parempi keino, kuin ottaa säikkyäkin säikympi Aada hieman maastoilemaan, ja vieläpä reippaammissa merkeissä! Niinpä suuntasin tallille kahvikupilliseni jälkeen, ja aloin heti valmistella Aadaa maastoretkeä varten. Aamu oli vielä aikainen, ja ulkona oli mukavan kirpeä pakkanen. Lumen narskuessa kenkien alla poistuimme tutusta ja turvallisesta kotipiiristä, ja siirryimme kohti pelottavia maastoja. Kuten olinkin jo arvellut, Aada ei yhtään pitänyt ajatuksesta, vaan säikkyi jokaista ääntä ja hyppäsi hieman karkuun. Rauhoittui kuitenkin, kun annoin ohjaa ja painoin pohjetta kylkeen, että kyllä sitä nyt voi liikkua! Ottaessamme ravia Aada oli alkuun ihan kauhusta jäykkänä, kunnes lopulta pystyi rentoutumaan ja nauttimaan menosta.
Lopulta tamma myös pärski tyytyväisenä, kun sai hieman vaihtelua kenttä-työskentelyyn. Kääntyessäni myös Aadalle tutulle polulle, tämä oivalsi, ettei nyt aivan tavallisella maastoretkellä oltu. Käänsin nimittäin tutulle peltolaukka-polulle, ja pian pelto avautuikin eteemme. Pidättelin tammaa, ettei tämä heti pääsisi laukkaamaan valtoimenaan. Ensin kävelimme ja ravasimme pellolla, jotta se tulisi hieman tutummaksi jälleen, ja tamma lämmittää lihaksiaan enemmän. Lopulta kuitenkin otin käyntiä, istuin hieman keveämpään istuntaan, ja annoin tamman mennä. Hetkessä tamma sai kiihdytettyä itselleen aivan uskomattoman vauhdin, kun itse vain pysyttelin selässä nauttien menosta. Hieman meinasi tulla Aadallekin jännät paikat, kun tämä säikähti yhtäkkistä variksen raakkumista. Muutaman sivuaskeleen kanssa tämä oli viedä minulta tasapainon pois, ja olin erittäin lähellä suistua satulasta kylmään maahan! Jatkoimme kuitenkin vielä laukkaamista, ja kun olimme vielä toiseen suuntaan ottaneet kunnon spurtin pellon päästä päähän, aloimme palata takaisin tallille. Enää Aada ei jaksanut kiinnostua pelottavista hirviöistä, vaan kotimatkalla lähinnä pärski tyytyväisenä. Tallilla tamma saikin loimen päällensä, ennen kuin pääsi tarhailemaan.
01.04.2011 - Estevalmennus - Donna
Aada oli täysin minun valintani valmennettavaksi tänä viikonloppuna. Zikillä ei tietenkään ollut mitään sitä vastaan, onhan hän vain iloinen kun saavun vapaaehtoisesti pitämään opetustuokioita hänelle ja hevosille. Miksikä juuri Aada sitten oli ensimmäinen jokeri jonka minä vedin hihastani, niin se johtuu siitä, että tästä tammasta minulle on hankinnassa varsa. Ei siis mitenkään ihme, että haluan tutustua tämän neidin toimintaan ratsastettavana. Toivonhan minä saavani hänen jälkeläisestään oikean estekenttien hurmurin itselleni.
Alkuverryttelyn Ziki ja Aada vetivät itsenäisesti ja minä vain katselin. Kuulemani mukaan Aada on aina iloinen ja menossa, vaikkakin myös hieman säikky uusia asioita kohtaan. Ratsukkoa katsellessani minun oli helppo uskoa nämä väitteet. Varsinainen treeni aloitettiin maapuomeilla. Aada osasi hyvin säätää askelpituutensa väleihin sopiviksi, vaikka ei erityisemmin näyttänytkään arvostavan tällaista harjoittelua. Vasta yksittäisillä pystyillä kun pääsi oikeasti ponnistamaan, näytti tamma intohimoisen hyppääjän puolensa. Ja mikäs siinä, on hyvä harrastaa jotain intohimoisesti kun sen osaa. Ponnistuksessa ei juuri ollut valittamista alastulosta puhumattakaan. Pudotuksista Aada tuskin oli kuullutkaan, niin suurella varalla hän kaikesta yli ponnisti. Erityisen hienosti Aada näytti ottavan vastaan kaikki ratsastajan käskyt, unohtamatta omaa eteenpäinpyrkivyyttään ja alistumatta liian ohjattavaksi. Näitä ominaisuuksia toivon tamman periyttävän seuraavalle varsalleenkin.
Yksittäisiä esteitä ylitettiin kovistakin korkeuksista niin pystyinä kuin oksereina. Tämän jälkeen aloin koota sarjoja, ja Ziki viilenteli innokasta tammaa maneesin toisessa päässä rauhallisessa ravissa ja käynnissä, muutamia helppoja koululiikkeitä siihen yhdistäen. Takaisin hyppäämisen makuun lähdettiin kolmoissarjasta, joka sisälsi kaksi pystyä ja nousuokserin. Aadan lähestyminen oli innokas ja ehkä turhankin nopea, mutta Ziki ei paljon ehtinyt jarrutella kun hypättiin jo. Ensimmäinen pysty ylittyi puhtaasti, toinen epäpuhtaasti ja okseri kierrettiin hädissään. Askelten sovittaminen väleihin ei oikeen ottanut onnistuakseen. Zikiä piti valistaa hereillä olemisesta ja puolipidätteistä, jotta seuraaviin yrityksiin lähdettiin riittävällä mutta ei liian kovalla vauhdilla. Parin kokeilun jälkeen saatiin laskettua kaksi laukka-askelta nätisti esteiden väleihin. Seuraavana lähdettiin hakemaan yhden laukka-askeleen välejä, kun olin vähän siirtänyt esteitä. Sekin onnistui, mutta innarilla, kun olisi heti hypystä pitänyt ilman askelia ponnistaa seuraavaan, tuli taas stoppi. Onneksi Aada oli innokas kokeilemaan aina vain uudestaan, kun hyppäämisestä kerran oli kyse, mutta uusintoja ja kärsivällisyyttä siihen kaivattiinkin.
Kun aikaa oli kulunut, hiekkaa pöllynnyt ja esteitä kolisteltu tarpeeksi, sujuivat kaikenlaiset sarjatkin. Loppuun vedin ratsukolle aika monipuoliset viilentelyharjoitukset kaikkine koululiikkeineen höystettynä, joista Aada oli lievästi ihmeissään. Kaiken neiti kuitenkin suoritti mukisematta. Kokonaisuudessaan oli hieno suoritus sekä ratsulta että ratsastajalta. Toivottavasti tamma periyttää mahtavan ponnistuksensa ja hyppykapasiteettinsa tulevalle varsalleen. Tätä kävin vielä illallakin Aadan karsinalla pyytämässä, kaksi porkkanaa lahjukseksi antaen.
16.07.2011 - Estevalmennus - Ansku
Olipas Aada kaunis tamma. Kokosin esteitä kentälle, lämmittelyksi yhden matalan, 70 sentin esteen, ja loput sitten 130-150 senttisiä. Pyysin sinua jo ottamaan käynnissä pysähdyksiä ja peruutuksia, temponvaihteluita ja kaikkea, joka kuului lämmittelyyn. Aada oli melko reipas tänään, ja jouduit useampaan otteeseen hidastamaan sitä, koska temponmuutoksissa se lähti ravaamaan. Otitte myöskin muutamia voltteja ja taivutteluita. Aada liikkui nyt jo rauhallisemmin, ja sait sen pidettyä nopeammassakin käynnin tempossa hallinnassasi. Sitten otettiin ravailua, muutama kierros ympäri kenttää, ja pääty-ympyrät molempiin päätyihin. Aada työskenteli hyvin, ja päätettiin ottaa laukkaa jo näin äkkiä. Molemmilla pitkillä sivuilla kahden kierroksen ajan, ja nostitte ensimmäisen laukan. Se onnistui, ja samoin muutkin kerrat, vaikka ohjasi olivat hiukan liian kireällä. Pyysin löysäämään ohjia himpun verran, ja vielä otettiin löysemmillä ohjilla kaksi kertaa. Sitten oli aika ottaa ensimmäinen este. Aada loikki esteen yli oikein sulavasti, ja upealla tyylillä, mutta jalkasi menivät liian taakse, ja olit liikaa esteistunnassa, toisin sanoen nojasit liikaa eteenpäin näin matalalla esteellä. Otettiin uudestaan, ja tällä kertaa nojasit hiukan kevyemmin eteen, ja jalat pysyivät paikoillaan ja kädet olivat hypyn aikana hyvin kiinni harjassa, miltei harjan puolivälissä. Sitten siirryttiin korkeampiin esteisiin, jotka olivat näin alkuun 120 senttisiä, melko korkeita siis. Tulitte varmasti esteelle, ja tammasi hyppäsi sulavasti ja pääsitte yli, sitten oli toinen saman korkuinen este. Aada hyppäsi senkin hienosti yli, ja sitten otettiin parin minuutin kävelyt, toisin sanoen yksi kierros uralla. Sitten jatkettiin esteitä, tällä kertaa jo puolentoista metrin pystyjä. Aada epäröi ihan himpun verran ensimmäiseksi, mutta hyppäsi sitten lopulta kauniisti.