VIRALLINEN NIMI | Sentimental Tune "Sentti" | KOULUTUSTASO | |
ROTU | Suomalainen puoliverinen | » kouluratsastus | Helppo A |
REKISTERINUMERO | VH11-031-0180 | » esteratsastus | 150cm |
SYNTYNYT, IKÄ | 01.10.2010 (ikä) | » maastoesteet | 130cm |
VÄRI & SUKUPUOLI | Rautias ori | ||
SÄKÄKORKEUS | 164 cm | OMISTAJA | Ziki VRL-05965 |
PAINOTUSLAJI | Esteratsastus | KOTITALLI | Cheval Delamer |
3-VUOTIAS | 01.04.2011 | KASVATTAJA | Hauru |
Syyskuun ERL'n tilaisuus, ERL-II, 86,39%
Pisteet: [100 - 76,67 - 60 - 85 - 80 - 86]
Marraskuun YLA tilaisuus, YLA2, 123p [18 - 44 - 26 - 35 = 123]
Joulukuun SPL tilaisuus, SPL-I, 100p [13 - 19 - 20 - 20 - 20 - 08 = 100]
Erittäin hieno rotunsa edustaja! Pitkä ja monipuolinen luonne, jota oli miellyttävä lukea. Muutama pieni virhe laski pisteen verran. Mukavasti kilpailleen orin jälkeläisetkin olivat radoilla hyvin pärjänneitä. Tekstimerkinnöistä mukavasti lisäpisteitä, kuten myös emän SPL-palkinnosta.
Toukokuun ERJ tilaisuus, ERJ-II, 104,05p [9 - 50 - 22,25 - 12,8 - 10 = 104,05]
i. Origin of Joy | ii. Wonderful Life | iii. As Wonderful as Me |
iie. Living Together | ||
ie. My Original Joy | iei. Golden Palace | |
iee. Mafia Girl | ||
e. Good Try SPL-III ERJ-II | ei. Keep Trying | eii. Keep Going |
eie. Good Way
|
||
ee. All My Goodness | eei. All Mine | |
eee. Get Lost |
i. Origin of Joy asusti Steckerissä Toffen omistuksessa ennen kuin kuoli vanhuuden vaivoihin. Ruunikko ori oli 162cm korkea estepainotteinen hollantilainen puoliverinen. Tämä oli luonteeltaan erittäin hellyttävä ja ystävällinen, kiltti ja iloinen. Ori on kilpaillut menestyksekkäästi esteradoilla, mutta sijoja tuli myös koulukilpailuista, kuin myös kenttäkilpailuista! Ori hyppäsikin kaiken kaikkiaan 150cm korkeita ratoja ja koulua tämä meni vaativalle B tasolle asti. Orilla on kaksi jälkeläistä, ja tämä on saavuttanut PJ’10 arvonimen!
ii. Wonderful Life on tummanruunikko 166cm korkea hollantilainen puoliverinen. Kotiradoilla tämän taidot riittivät aina 160cm korkeille luokille, mutta kilpaili lähinnä 150cm tasolla. Ori asuu Amerikassa, ja on menestynyt kiitettävästi siellä. Luonteeltaan ori on hieman villimmän puoleinen, mutta ihmisten seurassa osaa kuitenkin käyttäytyä tarvittaessa!
iii. As Wonderful as Me on 165cm korkea komea ori. Tämä elää onnellista elämää Hollannissa ja viettää leppoisia eläkepäiviään! Tämä on nykyisin kevyellä käytöllä ja opetusratsuna nuoremmille. Tämä kun on kilpaillut uransa huippukohdilla Int I tasolla kouluratsastuksessa, mutta myös 130cm esteradoilla. Luonteeltaan ori on villihkö, mutta samalla todella suloinen ja ystävällinen! Jälkeläisiä on lähemmäs sata.
iie. Living together on 167cm varsin raju tamma! Luonteeltaan villi tummanpunaruunikko puolveritamma järjestää tallille itsekin toimintaa muun muassa hyppäämällä aitojen yli tai muuten keksimällä tekemistä ja viihdyttämällä itseään. Kilpailuissa tämä villihkö tamma on kuitenkin saanut menestystä 150cm luokissa! Jälkeläisiä tammalle on kertynyt neljä kappaletta.
ie. My Original Joy on pieni tamma, vain 160cm korkea hollantilainen puoliverinen. Tämä punaruunikko ei ole koskaan menestynyt esteillä, mutta on kuitenkin saanut kolme mahtavaa varsaa, jotka ovat menestyneet kilpaurallansa hyvin. Luonteeltaan erittäin kiltti ja rauhallinen, ja tämä toimikin luonteensa ansiosta usein talutusratsuna!
iei. Golden Palace on erittäin ihanaluontoinen herra. Punaruunikko on 165cm korkea kenttäratsu, joka on kilpaillut aina Amerikassa asti! Kilpaura on kuitenkin päättynyt jalan murtumiseen, mutta se saatiin kuin ihmeen kautta parannettua silti. Nykyään ori ei enää kilpaile, vaan viettää eläkepäiviä kilparatsun seuralaisena. Jälkeläisiä tälle kertyi muutama kymmen ennen jalan murtumista.
iee. Mafia Girl on 164cm korkea tuunikko tamma. Tästä ei olla saatu paljoa tietoa, mutta tiedetään, että tämä on yhä ratsastustunnin aloittelijaratsu. Tällä on ystävällinen ja hurmaava luonne, kerran kaikki tällä ratsastaneet aloittelevat ratsut ovat rakastuneet tähän ensi hetkestä asti! Nuoruudessaan tamma on kiertänyt näyttelyitä kiitettävinkin arvosteluin. Jälkeläisiä tällä on vain yksi.
e. Good Try on 165cm korkea yleispainotteinen suomalainen puoliverinen tamma. Tämä asuu Haurun omistuksessa Remukylän shetlanninponissa. Ruunikko tamma on menestynyt kilpaurallaan, ja on siksi myös palkittu laatuarvosteluissa! SPL-III ja ERJ-III palkinnot löytyvät palkintokaapista. Luonteeltaan tamma on säpäkkä ja toimii oikeanlaisilla ohjeilla, kilparadoilla oikein kyvykäs hyppääjä jolta eivät taidot lopu! Uusista ihmisistä ei niinkään innostu, mutta tuttuja tervehtii. Tammalla on yhteensä neljä jälkeläistä, joista kolme on oria ja yksi on tamma.
ei. Keep Trying on musta suomalainen puoliverinen ori, joka on kilpaillut hyvän uran esteratsastuksen parissa. Tämä on kilpaillut kansallisellakin tasolla, mutta ei ole mennyt kilpailemaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Tämä 168cm korkea ori on ollut haluttu jalostuksessa, ja jälkeläisiä löytyy muutama kymmen kappale.
eii. Keep Going on ruunikko 169cm korkea holsteinerori, joka asuu Saksassa. Tämä oli yhden vuoden liisauksessa Suomessa puoliverikasvattajalla. Tämä on kuuluisa kilparatsu kotimaastaan, ja siksi onkin ollut suosittu jalostuksessa. Satojen jälkeläisten isä on tunnettu myös näyttelymenestylsestään!
eie. Good Way ei ole puolestaan niin tunnettu, mutta tällä on kuitenkin siitosarvoa. Kantakirjan kakkospalkinto sekä useat sijoitukset tamma- ja varsanäyttelyissä kertovat siitä! Tamma on kaunis rautias tamma, joka on 165cm korkea. Jälkeläisiä tällä on kuusi kappaletta.
ee. All My Goodness on 164cm korkea suomalainen puoliverinen tamma. Omistajansa kanssa nämä ovat kilpailleet hyvällä menestyksellä hankkien mainetta ja kunniaa. Tällä on hyvä rakenne, vaikka onkin hieman isokokoinen. Kahdeksalle jälkeläiselleen tamma onkin periyttänyt hyvää rakennetta ja lojaalia luonnetta.
eei. All Mine on syntynyt saksassa, mutta on sittemmin tuotu Suomeen. Ruunikko 170cm korkea ori on asunut suurimman osan elämästään Suomessa. 4-vuotiaasta asti ori on kilpaillut menestyksekkäästi eri omistajilla. Orilla on vain kolme jälkeläistä. Kolmannen jälkeläisensä jälkeen ori on ruunattu, nimittäin tämä ei ollut kovinkaan kysytty jalostuksessa.
eee. Get Lost oli kaunis raudikko kilpatamma, jolta löytyy 165cm korkeutta. Jo nuorella iällä tamma loi menestyksekkään koulu- ja esteuran, ja 8-vuotiaana tamma oli jo siitoksessa. Tämä ehti saada monta varsaa, mutta menehtyi äkillisesti ja tapaturmaisesti ollessaan vielä hyvässä kunnossa.
17.12.2010 - t. Elaine Mer - Emily Mi - unni.
06.08.2011 - t. ML Wicha - ML Witchita - Ziki
30.07.2012 - o. Dreamhunter Fleur - ML Dreamcatcher - farga
02.02.2013 - o. Ranunculus Mer - Rabiosa 'If - Jazzumi
11.04.2011
Tänään oli orille hieman kevyemmän liikunnan päivä, nimittäin vuorossa oli maastakäsin työskentelyä. Alkuun kentälle harjakoppa kädessä, ja ori sai nauttia harjauksesta vapaana kentällä. Ori osaa myös tämän kiitoksen sanan – piehtarointi on oikein kätevä tapa sanoa kiitos harjaamisesta! Toistamiseen en lähtenyt oria harjaamaan, vaan silloin aloitimme jo työt. Alkuun kävelimme hieman siten, että Sentti tulee vapaana perässäni. Orin tuli kuunnella minua jatkuvasti, nimittäin pysähtyessäni ori ei tietenkään saa tulla ohitse tai tönäistä minua kumoon. Myös käännökset tuli hoitaa niin, että ori tulee perässä. Temmon vaihtelut olivat hieman hankalampia orille, vaikka pysähdykset ja peruutukset onnistuivat sen sijaan. Lopulta otin orin juoksemaan ympyrälle, alkuun haimme sen käynnissä ja pian pyysin ravia. Ori liikkui rennosti ja reippaasti, kuunteli minua ja teki työtä käskettyä, kun pyysin laukkaa. Ori lähti juoksemaan hieman liian suurelle ympyrälle, nimittäin koko kentän levyiselle ympyrälle. Hain orin takaisin pienelle ympyrälle, jatkaen kuitenkin laukassa työskentelyä. Lopulta otimme ravia ja laukkaa toiseenkin suuntaan, ennen kuin menimme pienelle loppukäynnille maastoon. Sentti oli pärjännyt harjoituksessa oikein hyvin, eikä tämä ole lainkaan samanlainen jyrä kuin tämä tapasi olla nuoremmalla iällä!
28.08.2011
Tänään oli orin vuoro päästä maastoilemaan ja nauttimaan kesäisestä maisemasta. Ori oli innokkaana matkalla jo, kun itse olin vasta nousemassa selkään! Käynti oli reipasta ja matkaa voittavaa, joten eipä kauaakaan kun olimme jo metsän rajalla. Otin ohjia käsiini, ja menimme pienelle metsäpolulle. Ori liikkui katselematta jalkoihinsa, välillä pelästyen milloin mitäkin metsän ääniä. Ori kuitenkin hätkähti vain, eikä sen kummempaa show’ta järjestänyt puiden ja mustikkapuskien keskellä. Päästessämme pois polulta, käännyin pidemmälle reitille ja otin ravia. Sentti ravasi reippaasti ja innokkaasti, katsellen ympärilleen ja välillä jälleen säikkyen. Välillä vauhti hidastui, kun ori oli epävarma, mutta pian matka jatkui jälleen samalla tahdilla. Jatkoimme jonkin aikaa ravissa, ennen kuin hetken kävelimme. Käännyimme pellolle, ja Sentti taisikin jo aavistella, mitä tuleman pitää! Avaralla pellolla sai loistavasti otettua laukkapätkän, ja Sentti tosiaan otti tästä kaiken ilon irti. Tunsin, kun ori keräsi lihaksensa kasaan, ennen kuin räjähtävästi lähti liikkeelle takoen maata niin kovaa kuin vain pääsi. Vauhti olikin aikamoinen, eikä kauaakaan kun olimme jo toisella puolella. Jatkoimme vielä pellon toiseen päätyyn takaisin, mutta nyt ori oli jo hieman väsyneempi, joskin samanlaista kiitämistä sekin oli! Palasimme samaa reittiä takaisin tallille milloin ravaten ja milloin kävellen. Sentti nautti ulkoilusta, joskaan ei valittanut päätyessään sisätiloihin tarhan sijaan.
04.12.2011
Ori pääsi tänään hieman purkamaan ylimääräistä energiaansa kentälle, ennen kuin menimme oikein pidemmän luokan maastoretkelle! Sentti oli jo hieman väsynyt kentällä juoksentelun jälkeen, joten tämä ei jaksanut enää kiinnostua hieman synkästä säästä ja puskissa piileskelevistä möröistä. Kävelimme hiekkatietä pitkin jonkin matkaa ja metsässäkin pyörähdimme, otimme ravia ja pienen laukkapätkänkin Sentti sai ottaa pitkällä suoralla. Kävimme myös matkamme aikana pelästyttämässä peuroja (onneksi Sentti ei huomannut näitä, muuten olisin varmasti edelleen ojan pohjalla!) ja ihastelemassa kaunista joulukuista talvisäätä - vesisadetta ja kuralätäköitä yhdistettynä myrskytuuleen! Olo oli kuin uitetulla rotalla sen reissun jälkeen, mutta ainakin tuli vietettyä aikaa pienen Sentin kanssa. Pojalla kun onkin pian jo laatuarvostelut edessä, vielä hieman loppusilauksia ja alkaa tämänkin orin kanssa kunnon laatisrumba pyörimään...
16.03.2012
Koulutreenien aika, näitä kiemuroita kun ei ole harjoiteltu orin kanssa pitkään aikaan! Otin orin harjattavaksi ja lopulta varusteet päälle, ennen kuin matkasimme maneesiin. Siellä aloitimme kevyillä alkulämmittelyillä, ennen kuin aloin hakea muotoa. Orin tuli kantaa itsensä, eikä löntystellä ja odottaa minun tekevän kaiken työn. Teimme paljon ympyröitä ja voltteja, jotta orin kanssa oli helpompi tehdä töitä. Pohkeenväistöt sujuivat orilta hyvin, kuin myös temmon vaihtelut. Takaosan käännökset olivat kuitenkin ne, joita halusin tänään erityisesti harjoitella. Ori liikkui hyvin ja kevyesti, ja alkoi hakea muotoa aivan itse kun aloitimme työskentelyn. Tämä kokosi itsensä hyvin, ja puolikkaat takaosan käännökset sujuivat hyvin orilta. Pienen tauon aikana otimme hieman laukkaa ja käyntiä vapaammin, ennen kuin otimme jälleen takaosan käännöksiä, tällä kertaa kokonaisia. Helpommassa suunnassa ne menivät hyvin, mutta vaikeammassa suunnassa oli arvatenkin hieman ongelmia. Ori teki kuitenkin parhaansa, ja kun hieman tiivistin omaa istuntaa ja pidin huolen, että avut olivat varmasti selvät, Sentti sai kokonaisen takaosan käännöksen tehtyä molemmissa suunnissa aivan ilman ongelmaa. Tyytyväisenä oriin annoin tälle paljon kehuja, ja pian aloitimmekin jo loppukäyntejä.
19.07.2012
Tänään kävimme harjoittelemassa hieman maneesissa esteradalla, jossa tämä pääsi näyttämään pitkästä aikaan kykyjään. Kilpailuissa ori on menestynyt hienosti, mutta kotiradalla ori ei ole pitkään aikaan ollut. Nyt onkin ollut kyllä laidunkausi, joten aivan mahdottomasti emme ole treenanneet viimeaikoina. Tallitytöt olivatkin mukana seuraamassa, kun lähdin varustoinnin jälkeen kentälle. Ori oli rauhassa, mutta tunnelmasta aisti kyllä, että nyt pääsisi tekemään jotain hauskaa. Kentällä aloitimme lämmittelyt, josta sitten aloitimme esteharjoittelut. Sentti liikkui reippaasti ja keskittyneesti, kuunteli hyvin apujani esteitä lähestyessä. Hypyt sujuivat hyvin, ja onnistuivat myös vaikka esteiden korkeus oli yli metrin luokkaa. Tallitytöt olivat innokkaina nostamassa esteitä korkeammaksi, ja Sentti oli innokkaana hyppäämässä. Hieman kuumumisen merkkejä oli ilmassa, ja välillä orilta pääsikin pukki jos toinen. Rauhallista tahtia pyrin hakemaan, mutta tämä ei kuitenkaan onnistunut niin hyvin. Reippaasta tahdista ori onnistui hyppäämään kuitenkin myös, ja ori saikin rapsutuksia esteiden jälkeen. Lopulta aloitimme loppujäähdyttelyt, joiden jälkeen ori pääsi nauttimaan tarhassa ulkoilmasta.
15.08.2011 - Estevalmennus - Ansku
Ori tepasteli kentällä reippain liikkein, kun saavuin sinne juomapullo kädessäni. Vaikka oli elokuu, lämpöasteita oli silti reilut parikymmentä. En viitsinyt kiusata oria kauhesti, joten kokosin vain helppoja ristikoita, en sen vaikeampia. Harjoittelisimme tänään siis hiukan ravissa hyppäämistä. Kolmen esteen sarja, sekä yksittäinen ristikko kun saatiin kentälle koottua, oli aika aloittaa muutamalla ravisiirtymisellä. Sentti nosti ravin nätin näköisesti, ja se pysyi ihmeen hyvin lapasessakin. Ehkä olin odottanut täysin pähkähullua hevosta, tai vastaavaa, Sentti ei todellakaan ollut sellainen, vaan se keskittyi siihen, mitä se teki, eikä se vienyt ratsastajaansa ympäri kenttää. Hetken ravailun ja muutaman voltin jälkeen otettiin ensimmäinen este. Se oli ihan perus, miltei maassa oleva ristikko, ja ori lähestyi sopivassa tempossa ja loikkasi kevyesti esteen yli. Otettiin tämä este vielä kerran, kunnes siirryttiin seuraavaan. Sentti alkoi selvästi jo väsyä, vaikka treeni oli vasta puolessa välissä. Menköön tuo nyt liian kuuman ilman piikkiin tällä kertaa. Sentti toimi suhteellisen mallikkaasti, ja kantoi sinut aina esteeltä toiselle, vaikka se oli väsynyt. Lopulta aloitettiin sarjan hyppääminen. Sentti tiputti ensimmäisen esteen, mutta tsemppasi ja pääsi kahden muun yli. Otettiin uudestaan, vieläkin askellajina ravi, ja tällä kertaa Sentti ylitti esteen oikein nätisti, ja lopulta sarja meni puhtaasti, jonka jälkeen saitte kävellä loppukäynnit.
05.09.2011 - Estevalmennus - Donna
Minulle ennestään varsin tutulla ratsukolla, jonka muodostivat Ziki ja Sentti, ei ollut tänään mikään heidän parhaimmista päivistään. Alkulämmöissä toivoa oli vielä nähtävillä, tai pikemminkin nähtävillä ei ollut mitään erityistä käytöstä suuntaan tai toiseen. Hyppäämisen alkaessa yksittäisillä pystyillä ilmoitti Sentti kuitenkin olevansa tänään varsin passiivinen tapaus esteratsastusta kohtaan. Zikin piti tehdä selässä kaikki mahdolliset herättelytoimet saadakseen orinsa kulkemaan nätisti, kohti estettä ja vielä hyppäämäänkin. Näiden kolmen onnistuttua vaikeinta oli pitää vire yllä seuraavaa hyppyä varten. Sentti näet saatiin välillä syttymään ja hyppäämään upealla tekniikallaan varsin kauniisti. Näiden tähtihetkien jälkeen palo taas sammui ja velttous palasi. "Et päästä sitä virettä katoamaan!", "Älä lopeta!", "Nyt siinä! Et päästä lötkistymään!", huutelin Zikille kuin pitkäaikainen aviovaimo konsanaan. Pisteet jaetaan ystävällemme kärsivällisyydestä ja kovasta yrityksestä. Estesarjoilla velttoudesta päästiin jälleen hetkittäin eroon, ja päästiin ihailemaan Sentin hyvää hyppytyyliä. Orilla on tosiaan tekniikka hallussa. Vielä kun saataisiin poika keskittymään useamman minuutin mittaisia hetkiä, kuuntelemaan tarkemmin ja olemaan hieman oma-aloitteisempi. Kouluratsastusliikkeiden puolelta haettiin piristäjää, mutta valmennuksen loppuun kootulla esteradalla oli jo pakko myöntää, että tämä ei vain ollut Sentin päivä. Puomeja saatiin putoilemaan ja eteneminen oli yhtä lennokasta kuin mutaan vajonneella mammutilla. Kovalla työllä ja painostuksella saatiin aikaan muutama kilpailutilanne-kelpoinen hyppy, mutta koko radan suorittaminen jäi tänään aliarvoisesti tehdyksi. Minun täytynee vierailla tämän ratsukon luona vielä myöhemminkin varmistamassa, että olihan tämä vain erittäin huono päivä Sentille, joita ei varmastikaan ole enempää kuin korkeintaan yksi kolmessa vuodessa.
12.10.2011 - Estevalmennus - Ansku
Tänään valmennettavakseni saapui oikein komea poitsu, eli Sentti kera ratsastajansa Zikin. Tänään aiheeksemme jäisivät aivan matalat esteet ja hyppytekniikka, kuten edellisenä päivänä toisen hevosen kanssa. Sentti suurinpiirtein tanssahteli uralla, ja sait hillitä sitä useaan otteeseen, jotta valmennuksesta tulisi jotain. Päätettiinkin heti alkuun ottaa ravia, volteilla ja suunnanvaihdoilla höystettynä, ja välillä otettiin käynnissä taivutteluja, sekä koko rata leikkaata lopulta myöskin, jokaisella vaihtui suunta. Näin päästiin aloittelemaan kavaleteilla, sillä puomit jätettäisiin suosiolla tänään pois. Ori näytti lopen kyllästyneeltä kavaletteihin, se kaipasi ilmiselvästi enemmän toimintaa. Nyt ei silti auttanut itku markkinoilla, vaan oli tehtävä se, mitä ihminen pyysi, ja kyllähän nämä lopulta onnistuivatkin. Sentti päätti, että voisihan se peräti suostua yhteistyöhön, ja toimia oikein, ihan sinun mieliksesi. Ori ravasi häntä ylhäällä kavalettien yli ja vaikka Sentti yritti hidastella, sait sen silti hallintaasi ja muutamalla muistutuksella ori peräti meni ihan reippaastikin nämä kavaletit. Pian tuli kuitenkin se aika, kun oli aika päästä laukkaamaan jotain ihan pientä estettä, ja koska teillä meni niin hyvin, kokosin ristikon, joka kohosi peräti kolmeenkymmeneen senttiin. Sentti tuli hienosti, rennossa laukassa esteelle, ja suurinpiirtein harppasi sen yli, mutta mieliksesi teki pienen hypyn. Yritystä ja taas. Sentti hyppi koko ajan paremmin, ja vaikka este oli minimaalinen, miellytti se tällä kertaa ihmisiä, joten jatkettiin taas kavaleteilla, loppuverryttelyksi. Ori tuli hienosti nyt myös kavaleteille ja jalat nousivat hienosti. Joten olin tyytyväinen.
17.10.2011 - Estevalmennus - Sonju
Astuessani maneesiin, olikin ratsukko jo lämmittelemässä par'aikaa.
Ratsastaja näytti jo nyt työskennelleensä oriin kanssa, sillä posket
punoittivat ja pieni ärtymyksen hivenen näkyi avuissa. Sentti puolestaan
painoi kädelle melko paljonkin, eikä oikein näyttänyt olevan hereillä.
Aloitimmekin herättelemällä oria tekemällä pysähdys - peruutus -
ravisiirtymisiä, sekä temmonvaihteluja. Kokosin samalla muutamia esteitä
kentälle, joiden korkeus pyöri siinä reippaasti yli metrissä. Herättelyjen
jälkeen Sentti kantoi itsensä jo huomattavasti paremmin, eikä askel ollut
enää niin laahaava. Laukkatyöskentelyssä herättelit oria hieman vaihdoilla
ja nostoilla, tämän jälkeen Sentti kuunteli apuja jo huomattavasti paremmin.
Pyysin teitä tulemaan aluksi pienen jumppasarjan, joka koostui kolmesta
esteestä. Alkuun näytti hyvältä, mutta juuri ennen ensimmäistä estettä
Sentti ryntäsi hyppyyn ja onnistui tiputtamaan keskimmäisestä esteestä
puomin. Pyysin teitä tulemaan jumppiksen uudelleen, tällä kertaa
huomattavasti rauhallisemmalla temmolla. Tällä kertaa itse hypyt onnistuivat
loistavasti, vaikka lähestyminen olisi voinut olla hieman rauhallisempi.
Asetinkin muutaman muun esteen eteen laukkapuomit, jolloin oriin täytyisi
keskittyä enempi niihin, kuin ryntäämiseen. Hyppäsitte toistona näitä
muutamia kertoja, tällä kertaa lähestymiset olivat huomattavasti parempia!
Loppua kohden Sentti saatiin tulemaan esteille ilman laukkapuomeja oikein
hyvässä temmossa, jolloin hypyistäkin tuli paljon näyttävämpiä, hyvä!
Lopuksi saitte tehdä loppuverryttelyt itseksenne, hienoa!
01.08.2012 - Estevalmennus - Irene Keiser (Ziki)
Ziki tuli maneesiin orinsa kanssa erittäin koreasti tepastellen, ja olinkin jo valmis lyömään hanskat tiskiin orin korskuessa jatkuvasti ja käyttäytyen kuin mikäkin ori. Annoin ratsukon aloittaa alkulämmittelyt rauhallisesti ja omatoimisesti omalla vauhdillaan ilman kiirettä, kun itse seurasin sivusta näiden työskentelyä. Ziki saikin kuulla kommenttia liian pehmeästä otteesta, nimittäin vahvatahtoinen ori vaati selvästi enemmän kuin vain kevyet ohjeet. Kun Sentti alkoi vihdoin liikkua kunnolla ja hyvällä tempolla ratsastajan mielen mukaan, aloitimme esteillä. Ensin pienempiä esteitä lihasten verryttelyksi, mutta pian siirryimme metrin korkuisten esteiden pariin. Ori oli reippaasti mukana tehtävässä, kuunnellen mitä piti tehdä ja keskittyi Zikin pyyntöihin.
Hieman koetteli ratsastajaansa kieltämällä, mutta ratsastaja oli hereillä, ja oli valmiina antamaan pohkeita ja ori hyppäsi kuin hyppäsi esteen lopulta. Tästä Ziki ansaitsikin muutaman kehun tapaisen sanasen! Esteet nousivat korkeimmillaan 120cm korkeuteen, jotta olisi kuitenkin vähän haastetta mutta ei kuitenkaan orin kapasiteetin mukaisesti hypätty. Annoin ohjeeksi hypätä ensin pystyn pitkällä lähestymisellä, jonka jälkeen tuli hypätä lyhyellä ja tiukalla käännöksellä okseri. Sentti ei ollut aivan niin hereillä, nimittäin valmennus oli edennyt tähän asti erittäin verkkaisesti, joten tiukka kurvi ei oikein onnistunut.
Uudella yrityksellä tulokset olivat jo parempia, joskin jouduttiin tekemään jälleen voltti ennen estettä matkan mennessä liian pitkäksi. Ennen seuraavaa yritystä Ziki työskenteli hetken Sentin kanssa hakien tämän huomiota, minun huomautellessa kuinka ori liikkuu erittäin nopeasti pois pohkeiden välistä. Tämän hakeminen vei aikansa, mutta sen jälkeen ratsukko oli valmis uuteen yritykseen. Seurasin sivusta, kuinka ratsukko selvitti rennolla vauhdilla pystyesteen, mutta sen jälkeen Ziki lyhensi laukkaa huomattavasti, hoiti käännöksen ja antoi jälleen pohkeita Sentille laukan pidentämiseksi, jotta ratsukko pääsee okserin yli. Sentti ei ollut edes tajunnut mitä tapahtui, kun tehtävä oli jo suoritettu. Molemmat saivat totisesti olla nyt tyytyväisiä itseensä, ja päätinkin valmennuksen tähän hyvään suoritukseen.