VIRALLINEN NIMI | Halloween Sniper W! "Veena" | KOULUTUSTASO | |
ROTU | Hannover | » kouluratsastus | Helppo A |
REKISTERINUMERO | VH11-011-0267 | » esteratsastus | 160cm |
SYNTYNYT, KUOLLUT | 31.10.2009 - 14.05.2014 | » maastoesteet | 140cm |
VÄRI & SUKUPUOLI | Tummanruunikko tamma | ||
SÄKÄKORKEUS | 164 cm | OMISTAJA | Ziki VRL-05965 |
PAINOTUSLAJI | Esteratsastus | KOTITALLI | Cheval Delamer |
4-VUOTIAS | 01.07.2010 | KASVATTAJA | Diamonte, Wincare |
Pitkän etsinnän jälkeen onnistuin löytämään juuri täydellisen hannoverin asumaan talliin. Wincaresta oli myynnissä vanhoja kasvatteja, niin päätin käydä kierroksella hieman ihastelemassa ja tarkastelemassa - kunnes löysin Veenan. Jo tamman suku sai kiinnostukseni heräämään, ja kun vielä mukaan yhdistettiin kasvattajan olevan juuri Wincare, olin jo aivan myyty! Niinpä siis sovimme Diamonten kanssa tapaamisen ja tulen hieman katsomaan tammaa. Varattuani liput Madagascariin ja pakattuani laukun, lähdin matkaan. Etsiessäni innoissani tallia viidakon keskeltä ehdin rikkoa ties kuinka monet kenkäparit kompastuessani milloin mihinkin, sekä saarella asuvat alkuasukkaat hyökkäsivät kerran jos toisenkin kimppuuni. Päästyäni vihdoin tallille (satuin löytämään autotien viidakon keskeltä) pääsin vihdoin tapaamaan itse tammaa. Olin jo puoliksi päättänyt tämän tamman ostaa, joten mikään käytös ei minua tulisi estämään! Kun kuitenkin ensimmäisen kerran tapasin Veenan, olin jo valmis syömään sanani.
Tamma juoksi tarhassaan kuin seinähullu, eikä yhtään kiinnittänyt huomiota ihmisiin jotka saapuivat tarhaan tämän seuraksi. Kun tamma vihdoin käsitti saaneensa seuraa, tämä tuijotti meitä hieman hämmentyneenä, kunnes käänsi korvat taakse ja tuli kohti hampaat ojossa ja jalkojaan uhkaavasti heilutellen. Diamonte otti tamman kuitenkin tottuneesti kiinni, selittäen jotain tavallisesta käytöksestä sekä sekopäisistä hevosista tallissa... Hieman shokeeraantuneena tamman antamasta ensivaikutelmasta en ollut enää aivan varma, josko uskaltaisin nousta edes tamman selkään. Tamman ollessa hoidettu ja varustoitu, Diamonte käskitti minut selkään ja eikun menoksi! No, ratsastuskokemus olikin aivan jotain muuta, mihin olin valmistautunut. Tamma liikkui sulavasti ja kuunteli hyvin, sekä hypätessä tekniikka oli mitä loistavin. Hyppäsin selästä aivan ihmeissäni, joskin ihmetykseni katosi varsin nopeasti, kun jouduin jälleen väistämään tamman hampaita aivan niskani vierestä. Oliko se sitten tamman loistava hyppytaito, se että kyseessä oli Wincaren kasvatti (*fanityttö-kiljuntaa*) vai yksinkertaisesti Madagascarin auringon aiheuttaman pistoksen vuoksi kun viimein kirjoitin kauppapaperit ja tamma lähti matkalle kohti Suomea.
i. VIR MVA Ch Snipe Hunting PB ERJ I YLA1 KTK-III |
ii. Street Guy PB ERJ I YLA2 | iii. Grenier GER |
iie. Carnival of Lust ERJ I YLA2 | ||
ie. Snaky Snape PB ERJ I YLA2 | iei. Severus Snape GER ERJ III | |
iee. Ravishment of Hades ERJ II YLA2 | ||
e. VIR MVA Ch Dolce Vita SWA YLA1 ERJ-I |
ei. VIR MVA Ch Ophidian Morfin ITH ERJ I YLA2 esiKTK |
eii. VIR MVA Ch Extase CX ERJ I YLA2 |
eie. Paladin's Vampire Hunter ERJ I YLA3 | ||
ee. Dolce Latte SWA | eei. Ch Don Corleone KTK-III | |
eee. Tigerland |
30.05.2011 - t. Catway SdGER - Catwoods Bow - Pierre
08.05.2012 - t. Zaraa Dil Ko Thaam Lo Mer - Wincare's Titan - Ansku
14.01.2013 - o. Mocha Dawn Mer - Wewanchewbaka W! - Ziki
03.04.2013 - t. Semeru Mer - Halloween Sniper W! - Jazzumi
21.09.2011
Veena on tutustunut hyvin tallin ilmapiiriin ja tottunut tallin päivittäisiin rutiineihin. Elämä on ollut leppoisaa, ja vaikka
tamma sairastuikin heti saapuessaan Suomeen, alkaa tämä nuha mennä jo ohi. Madagascarilta muutto Suomeen kun ei ole mitenkään kovin nopea, eikä myöskään syksy ole kaikkein lämpimin vuodenaika! Veena ei ole kuitenkaan epäröinyt näyttää luonteensa pahempia puolia, vaan ottaa kaiken ilon irti juoksuttaa tallityöntekijöitä perässään. Yleensä tallityöntekijät ovat olleet innoissaan ja odottaneet päästä katsomaan uutta talliin saapuvaa hevosta, mutta Veena ei ole todellakaan ollut yksi näistä. Ratsuna Veena on ollut upea kun tamman saa keskittyneeksi ja voittaa tämän luottamuksen, mutta hoitaessa tamma on suoraan sanottuna mahdoton. Ehkä tamma tästä vielä rauhoittuu... tai on tosiaan perinyt luonteensa molemmilta vanhemmiltaan, jolloin ei kannata toivoa liikoja tamman rauhoittumisesta... Toivotaan parasta, että tammasta kuoriutuu kiltti pieni enkeli asuessaan täällä! Minulla kun ei ole oikein varaa menettää enää yhtäkään tallityttöä huonosti käyttäytyvän hevosen vuoksi, näitä on menetetty jo hieman liian monta...
03.03.2012
Aamulla jo päätin, että tänään ottaisimme Veenan kanssa oikein kunnon estetreenit. Hoidin siis Veenan tarhailuvuorot niin, että kello puoli kaksitoista sain hakea tämän suoraan tarhasta karsinaan harjattavaksi. Tamma tuntui tulevan siltä oikein mielellään, luimistellen vain tyytymättömästi joutuessaan olemaan tarhassa. Asetin tamman käytävälle kiinni aivan omista turvallisuussyistä - kuka nyt haluaisi kauniita jälkiä hevosen hampaista käsivarteensa? Tamma seisoi yllättävän kiltisti paikoillaan, eikä tapellut vastaan varustoidessa. Matkalla maneesiin tamma kyllä hyppi ja loikki aivan mielensä mukaan, kun vesilätäköt tuntuivat inhottavilta jaloissa. Koska olin saanut muutaman tallitytöt mukaani vahtimaan ratsastustani, sain heistä mukavasti esteiden tekijät! Alkulämmittelyt sujuivat hieman takkuillen, kun tamma yritti käyttää tilaisuutta hyväkseen ajatusteni herpaantuessa tallityöntekijöihin ja heidän puuhiinsa. Tiukalla otteella Veena kuitenkin lopetti, ja kuunteli jälleen paremmin minua.
Kun olimme ottaneet laukkaa suuntaan kuin toiseen, aloimme mennä esteitä. Aloitimme pienistä ja sievistä esteistä siirtyen sitten hieman suurempiin esteisiin. Veena oli kärsimättömän oloinen, kun koskaan ei tunnuttu pääsevän niihin suuriin ja kivoihin esteisiin! Kun tamma lopulta alkoi kiertää esteet, annoin luvan korottaa esteitä yli metrin korkeuteen. Tämä sai jo tamman mielenkiinnon puolelleen, ja hyppääminen sujui jälleen paremmin. Ja se olikin sitä, mitä minulla oli ollut ikävä. Tasaisen rauhallinen laukka yhdistettynä voimakkaaseen ponnistukseen ja hyppyyn hyvällä tekniikalla on jotain, mitä tässä tammassa ihailen. Tamma osaa hypätä esteen kuin esteen suunnasta kuin suunnasta. Yritimme paria nopeampaa ja tiukempaa käännöstä, jotka olivat myös täysin mahdollisia Veenalle. Tamma vain nautti haasteista ja otti ne vastaan uusina seikkailuina, eikä kammoksunut edes erikoisempia esteitä. Vauhtia tuli lopulta hieman liikaa, mutta ei tämä nyt aivan mahdottomaksi kuitenkaan heittäytynyt.
Askeleet ja niiden pituus oli edelleen hallittavissa, ja sarjaesteille sain hyvin laskettua parit laukka-askeleet ennen seuraavaa hyppyä. Teimme vielä harjoituksia lähes 140cm korkeudessa, jotta tamma saisi vielä sieltäkin hieman harjoitusta. Okserit kuin muurit, vesihaudat kuin trippelit, pystyesteet kuin viuhkat. Kaikki hoitui tammalta suorastaan taianomaisesti, enkä voinut olla ihastelematta tammaa ja tämän taidokkuutta. Loppujäähdyttelyt olivatkin melko pitkät, kun tamman hengitys piti saada tasaantumaan. Selästä sain kuitenkin hyvin huudettua työntekijöille, kuinka he laittoivat puomit paikoilleen aivan väärin - mikäs sitä hauskempaa?
19.08.2012
Kaunis hannovertammani on ollut kyllä varsinainen riesa viimeaikoina! Tamma ei tunnu pysyvän sitten missään aloillaan, eikä päästä oikein ihmisiäkään lähelle. Ne harvat joita tamma ei heti pure kun pääsee tarpeeksi lähelle, ovat jo ottaneet hermolomaa tammasta tämän ollessa vain muuten hankala. Tallitytötkään eivät oikein ole innoissaan jos ilmoitan, että tamma tarvitsisi hieman liikuntaa. Edes esteitä lupaamalla en saa tyttöjä tekemään tamman kanssa kunnolla töitä, nimittäin vaativa tamma vaatii kyllä sitten sitä parasta - ei vain melkein sinne päin työskentelyä! Nousinpa sitten itse tämän haastavan tamman selkään. Tamma oli jo valmiiksi nyreällä tuulella, nimittäin koko päivän oli satanut ja tamma oli saanut olla tänään koko päivän ulkona nauttimassa säästä. Energiaa ei kuitenkaan ollut aivan kamalasti, joten vältyin pahoinpitelyltä vain karjumalla niin, että koko talli raikui.
Maneesissa Veena oli kyllä yllättävän hyvällä tuulella, ja olin jo epäileväni minun erehtyneen ja ottaneen väärän hevosen mukaani tarhasta... Pukkilaukka nurkasta ilman varoitusta kertoi kuitenkin, että kyllä tässä nyt oli aivan oikea ratsu alla! Otin tamman nopeasti kiinni, ja aloin tehdä harjoituksia jotka vaativat tamman keskittymistä. Tamma ei oikein pitänyt siitä, että joutui kuuntelemaan niin tarkasti mitä selässä tapahtui, mutta ei uskaltanut laittaa vastaankaan. Emme tehneet laukassa töitä tänään, vaan ratsastin tamman läpi käynnissä ja ravissa. Tämä liikkuikin lopulta oikein sulavasti, ja sainkin näytettyä näille muutamalle maneesiin kerääntyneelle tallitytölle, että kyllä myös Veenasta saa hyvännäköisen kouluratsun joka voisi kääntyä vaikka kolikon päällä! Tallissa tämä tamman antama hyvä kuva murtui tämän muistuttamalla omasta äkäisestä itsestään nappaamalla hieman liian kovaa kiinni reidestäni...
17.12.2012
Nyt oli Veenan aika päästä nauttimaan tallin tarjoamista maastoista talviaikaan! En ole koskaan varustautunut näin hyvin maastoretkeä varten, etenkään kun tarkoituksena ei ollut tehdä mitään kovinkaan pitkää lenkkiä. Minulla oli kaikkein epäliukkaimmat kengät jalassa, joista eivät jalustimet lennä vaikka kuinka yrittäisi! Ratsastushousuissa kokopaikat, joten satulastakaan en minnekään liiku. Turvaliivi takin alle ja kypärä päähän, kuten myös hanskat, joista ohjat eivät lähde muuta kuin pois heittämällä. Raippa ja kannukset jäivät todellakin pois matkasta, enhän sentään itsemurha-aikeinen nuori ollut... Veena odotti rauhallisesti karsinassaan, mutta muuttui hetkessä kun astelin tämän karsinan oven taakse. Hampaat välkkyen tämä tervehti minua kun avasin karsinan ja pujotin riimun tämän päähän ja toin käytävälle.
Tallityttöjen avustuksella tamma oli nopeasti kiinnitetty molemmilta puolilta käytävälle! Tamma steppaili ja viskoi päätään, kun tallityttöjen avustuksella harjasimme tamman nopeasti ja saimme tamman varustoitua. Suojissa oli hieman ongelmia, mutta saimme nekin lopulta jalkoihin ilman sen kummempia ruhjeita! Veena mulkoili meitä vihaisesti, kun tällä tavalla keskeytimme hänen majesteettinsa ruokahetket. Kun itse olin saanut kypärän päähän ja hanskat olivat jo puoliksi käsissä, laitoimme suitset tamman päähän. Tämä haukkasi kuolaimet kädestäni, ja tallityttöjen kiinnittäessä solkia laitoin jalustimet valmiiksi. Tamma talutettiin pihalle, jossa sitten melkein vauhdista hyppäsin tamman selkään. Tamma olikin hetkessä tyytyväisemmän oloinen, kun tajusi pääsevänsä töihin. Huusin vielä tallitytöille kiitokseni, kunnes annoin Veenalle luvan lähteä liikkeelle. Sellainen pieni operaatio saada tammalle varusteet päälle, eihän tässä mitään...!
Maastossa tamma liikkui reippaasti, kun annoin tälle pitkät ohjat. Alkuun uskalsin liikkua pitkillä teillä, mutta kun olimme ottaneet ravia, alkoi tamma kuumentua. Ravimme jälkeen käänsinkin tamman pienelle metsäpolulle, missä tämä ei pystyisi edes ravaamaan. Veenan mielestä käveleminen kun on liian tylsää, vähintäänkin reipasta laukkaa kuuluu mennä! Tamma liikkui kevyesti ja herkästi, eikä ongelmia ollut. Tämä ei säikkynyt kuin pari kertaa lumen pudotessa aivan viereemme, mutta niin säikähdin minäkin! Jatkoimme rauhallista maastoretkeämme tovin, kunnes käänsin tamman jälleen tielle. Olinkin laskenut sen varaan, että tästä alkaisi pitkä suora tienpätkä, ja Veena tajusi hetkessä mitä tämä tarkoitti. Ehdin vain nousta kevyeeseen istuntaan kun tamma oli jo laukkaamassa niin kovaa kuin jaloistaan pääsi.
Lähes kilometrin pituinen suora oli nopeasti laukattu, kun tamma puski vauhtia jatkuvasti lisää. Kun otin ohjat takaisin kunnolliselle tuntumalle pidätteitä varten tamma hidasti yllättävän hyvin, ja silitinkin tamman kaulaa kun tämä hidasti käyntiin. Menimme suoran vielä kerran takaisin toiseen päähän, mutta nyt otimme ravia ja rauhallisempaa laukkaa. Tamma pärski tyytyväisenä kun siirsin tämän käyntiin ja annoin pitkät ohjat. Kävelimmekin tietä pitkin koko matkan takaisin tallille, joka toimi tamman loppujäähdyttelynä. Menimme vielä hetkeksi kävelemään kentälle, jotta tamman lihakset eivät jäisi maitohapoille. Maastoretkemme oli oikein virkistävä ja hauska, eikä minua yhtään kaduta, että otin tamman maastoilemaan!
16.02.2013
Tammalle kuuluu hyvää, tämä on tuore äiti nimittäin! Mocha Dawn Mer syntyi noin kuukausi takaperin, ja nuori orivarsa on tutustunut maailman ihmeisiin emänsä kanssa. Veena oli tänään maneesissa juoksemassa orivarsansa kanssa vapaana, ja molemmilla näytti olevan oikein hauskaa! Oikein tyytyväisenä seurasin maneesin reunalla kuinka kaksikko laukkasi ympyrää. Veena ei ollut aivan yhtä innoissaan kuin Mokka, mutta laukkasi kuitenkin varsansa perässä. Annoin näille myös suurikokoisen jumppapallon leikin kohteeksi, ja Mokalle tämä oli aivan uusi kokemus - kuin myös Veenalle! Tamma puolusti Mokkaa hyvinkin vahvasti pelottavalta jumppapallolta, eikä näyttänyt välittävän kuinka menin itse seisomaan pallon viereen. Eihän sillä väliä jos minut syödään, kunhan tämän pieni Mokka selviää! Lopulta kaksikkokin tuli kuitenkin katsomaan palloa ja lopulta leikkivät ja pallottelivat tämän kanssa.
Veenan tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta. ERL-II palkinto oli vasta alkua, nyt laatuarvostelut vasta alkavat! Tulevaisuudessa onkin ainakin YLA edessä, josta tulee toivottavasti hyvä palkinto tammalle. Ja toivotaan myös, että tamma ei osoittaudu aivan kamalaksi laatuarvostelupäivänä... Myös hannoverien laatuarvostelu kiinnostaa, mutta sen kanssa odotamme vielä hetken todennäköisesti. En ole ennen tähän laatuarvosteluun tutustunut, ja haluan pärjätä siinä mahdollisimman hyvin kun otamme Veenan kanssa osaa. Tamma alkaa olla erittäin valmis paketti vähän siihen sun tähän laatuarvosteluun, ja odotankin innolla kuinka tamman tulee käymään!
30.10.2011 - Estevalmennus - Irene Keiser (Ziki)
En ole aikaisemmin päätynyt valmentamaan tätä hurjapäätä, mutta olen nähnyt Zikin ja Veenan työskentelyä kentällä ja maneesissa ratsastaessani jotain muuta hevosta. En siis odottanut kovinkaan paljoa tältä valmennukselta, mutta pitäähän sitä nyt aivan itsekin nähdä millainen hevonen on kyseessä! Valmennuksen alkaessa olin jo maneesissa valmiina pystyttämässä esteitä valmiiksi. Ziki saapui kentällä taluttaen tammaansa, joka huuteli ja pörräsi, luimisteli ja oli näykkäistä Zikiä kädestäkin! Autoin ratsastajan ratsunsa selkään, eikä siitä oikein tullut mitään. Ilmeisesti Ziki on jo tottunut, nimittäin tämä hyppi oikein hyvin tamman peruuttaessa ratsastajaa pakoon. Tottuneesti Ziki myös laittoi heti jalkansa jalustimiin tamman purressa kuolaimesta kiinni ja protestoivasti pukittaen heti valmennuksen alkuun. Aloin jo pelätä pahinta tässä vaiheessa - ensivaikutelma ei totisestikaan ole antanut hyvää kuvaa tammasta! Aloitimme lämmittelyt pienillä harjoitteluilla.
Veena ei olisi jaksanut keskittyä lainkaan, mutta vartin työstämisen jälkeen tamma alkoi antaa hieman periksi jo. Ziki piti hienosti pintansa, eikä osoittanut luovuttamisen merkkejä. Jatkoimme työskentelyä pienillä esteillä lämmittelyn jälkeen. Alun maahan kaivetut esteet eivät Veenaa jaksaneet kiinnostaa, mutta esteiden korkeuden noustessa tuli myös mukaan mielenkiintoa. Tamma hyppäsi esteet yli asenteella, mutta tekniikaltaan hypyt olivat todella hyviä. Tamma lähestyi kovalla vauhdilla, mutta sai silti hienosti hallittua sen eikä se vaikuttanut hyppyyn. Ziki joutui edelleen tekemään paljon töitä ratsunsa kanssa. Puolipidätteet auttoivat tammaa säilyttämään rytmin laukassa, ettei se aivan päättömäksi menisi.
Tamma alkoi myös kuumua, joka ei koskaan ole hyvä merkki! Pidimme paljon taukoja, joissa Veena saa kulkea pitkänä ja vapaasti reippain askelin. Tamma pärski tyytyväisenä, mutta oli selvästi tarkkaavaisena, josko ratsastaja tekisi virheen selässä. Siitä nimittäin taatusti tulisi rangaistus tamman puolesta! Lopussa otimme hienon sarjan jälkeen pujottelua ja muita kiemuroita. Alkuun tamma ei ollut jaksanut keskittyä vaan oli pikemminkin ratsastajan heitto -tuulella, joten nyt oli oikea aika työstää tammaa enemmän. Tämä taipui hienosti ja niska nousi korkeimmaksi kohdaksi, selkä pyöristyi entisestään ja tamma oikeasti käytti takajalkojaan askeleissa. Emme jatkaneet kauaa näitä harjoituksia, tamma kun on varmasti jo väsynyt. Ennen kuin poistuin maneesista jättäen Zikin ja tämän tappajatamman keskenään, huikkasin valmennuksen menneen oikein hienosti - kyllä tästä tammasta vielä kunnon esteratsu saadaan!
24.12.2011 - Estevalmennus - Ansku
Miten ihmeessä uskalsin ottaa valmennukseeni aidon Wincarelaisen? Ziki kuitenkin ohjasti tammaa reippaasti kentällä, näyttäen koko ajan iloista, positiivista naamaa. Olinkin kuullut puhuttavan, että tamman kanssa työskennellessä täytyi olla asenne kohdillaan. Kokosin kentälle ainakin 120 senttiä korkeita pystyjä, sekä matalampia lämmittelyesteitä. Veena katseli esteitä aluksi epäilevästi, mutta kun käänsit sen huomion täysillä työskentelyyn, rupesi voltitkin onnistumaan ihan suhteellisen hyvin. Veena kulki koko ajan pää taivutettuna eteen-alas ja liikkeetkin muuttuivat askel askeleelta rennommiksi, kauniimmiksi. Näinpä saitte ravailla, vieläkin voltteja tehden. Eikä aikaakaan, kun olimme taaskin kertoilleet hauskoja juttuja hevosistamme, Ziki jopa ehdotti, että lähtisimme joskus maastoon yhdessä ja otin tarjouksen vastaan. Katsellaan ensi vuonna sitten. Kun tamma taipui hyvin ravissa, saitte tulla laukalla ensimmäiselle esteelle. Näinpä Veena heitti takapäätään ilmaan ja sen jälkeen pomppi hauskan näköisesti eteenpäin. "älä anna sen mennä esteelle noin!" karjuin hiekka-alueen keskeltä. Ehei, emme sallineet Veenalle yhtään virhettä ja aina vain uudelleen ja uudelleen, kunnes viimein tamma suostui hyppäämään hyvin ja pääsimme korkeammille esteille, jotka kukin piti hypätä kerran onnistuneesti, ennen kuin pääsitte ravailemaan loppuravit, tietenkin tonttulakki päässä. Kaikki valmennukset menivät hyvin, mahtavasti, mutta Veenan oma oli ehdottomasti hauskin!
27.05.2012 - Estevalmennus - Diamonte
Kaunis tummanruunikko tamma asteli maneesiin päätään heiluttaen, uhoten muille ratsuille kovaäänisesti hirnuen. Ratsastit luokseni huikaten terveiset, kiinnittäen vähemmän huomiota ratsuusi. Veena ilmeisesti koki että nyt on hänen tilaisuutensa, tamma kun lähti iloisesti pukitellen päinvastaiseen suuntaan. Lensit tömähtäen alas, Veenan painellessa kohti maneesin ovia. Onneksi puutarhapoikani sai ovet nopeasti kiinni, tamma vain pärskähti ja laukkasi kaula kaarella ympäri maneesia. Hieman aikaa vaatineen kohtauksen jälkeen pääsit jopa takaisin selkään, tällä kertaa muistit olla tarkempi ja keskittyä täysin hevoseesi. Veena pärskähteli hieman vastahakoisena, mutta ratsastit sen siitä huolimatta hyvin avuille. Muista vain olla keskellä satulaa, muuten tamma on vino ja siten ei niin helposti asetettavissa. Kun sait istuntasi kunnolla keskitettyä ja suoraksi, Veena toimi paljon helpommin. Se yritti luistaa helposta tehtävistä, mutta esteille päästyään sen ilme oli aivan toinen. Veena hyppäsi erikois- ja tarkkuuesteet hyvin, mutta suhteutetuilla väleillä olisin halunnut nähdä hieman toisenlaista menoa. Kehotin sinua taivuttamaan tammaa oikealle aina kun ratsastit kaarevan linjan, lisäksi pyysin sinua kokoamaan ratsusi enemmän. Veena aluksi laukkasi vain hieman ponnettomasti, mutta seuraavalla kerralla sain haluamani tuloksen - tamma käytti nyt enemmän vasemman puolen lihaksiaan, se ei enää kantannut vasemmalle vaan kroppa oli nyt paljon suorempi. Ratsastit vielä muutamat tällaiset linjat, asetellen puolelta toiselle. Veena tuntui paljon notkeammalta, se hyppäsi radan sujuvasti. Kun pidättelit tammaa muutamissa linjoissa ja yhdessä päästit enemmän eteen, ratsastus oli sulavan näköistä ja toimivaa. Hienoa, Veena oli edukseen tänään vaikka pääsitkin maistelemaan kentän pohjamutia!